Pienen pojan ristiäiset, ja hänen isosiskon synttärit

Olemme menossa tänään veljeni viidennen lapsen ristiäisiin, ja tässä kastelahja:

Olen tyytyväinen lahjaamme, kaikki omin pikku kätösin tekemiäni (no joo, ei lahjapussi sentään). =)

Eli tää oli ihan must tehdä, olen kaikille lastemme serkuille tehnyt tällaiset "taulut", johon tulee siis lapsen syntymätiedot muistiin, eli paino ja pituus, sekä päivämäärä ja kellon aika. 

Virkkasin tauluun muuhun lahjan sisältöön sopivan kehyksen.

Tämä on ihka eka amugurumi virkkaukseni. Aivan syötävän suloinen nalle.

Loistavat ohjeet löysin täältä , tietenkin englanniksi, mutta onneksi on myös YouTubessa samat ohjeet! =D

Virkatut vauvan tossut. Ohje täällä , taas englanniksi. Taidankin jo paremmin tajuta englanninkielisiä virkkausohjeita kuin suomenkielisiä! (No, kuvathan ne ratkasee.)

Kiinnitys tuotti vähän päänvaivaa, ja lopputulos onkin sekä rengasneppari, että anorakkineppari. Toivottavasti kestää käyttöä. Seuraaviin tossuihin muistan tehdä napinlävet.

Lankana kaikissa; nallessa, töppösissä ja "taulun" kehyksessä Novita Tennessee, minttu ja musta.

Ja lopuksi vielä kortti. Ehkä raapustan vielä poikasen nimen kortin kannen alareunaan, tilaisuudessa sitten. =)

Samalla juhlimme tämän nimensä saavan pojan isosiskon syntymäpäiviä. Vuosia hänelle tulee täyteen jo 4, eli iso tyttö!
Lahjatoiveen sain aiemmin viikolla - verhot uuteen leikkimökkiin.

Suuntasin omien tyttärieni kanssa kangaskauppaan valitsemaan verhokangasta, joka osoittautuikin (vasten kaikkia odotuksia, kerrankin) helpoksi nakiksi.

Ihana puuvillakangas, oranssilla pohjalla pinkkejä perhosia:

Kuvassa alempi kappa on kaksinkerroin, ja päällä taiteltuna toisen ikkunan kappa.

Kangas on mielestäni aika tukevaa puuvillaa, joten päädyin sivu- ja alakäänteiden sijaan tekemään reunoihin rullapäärmeet, jotta verhojen ilme olisi mahdollisimmat kevyt. Ja lopputulos miellyttää ainakin omaa silmää kovasti. "Tankokujaksi" riitti ohut kuja, koska verhot kiinnitetään vaijeriin. 

Ja miksi tämä oli niin helppo valinta verhokankaaksi? No, syy selviää ehkä oman vanhemman tyttären huoneeseen vilkaisemalla:

Jokin aika sitten ostimme hänen huoneeseen samaa kangasta, mutta vaan perhoset vähän isommassa koossa, ja tein hänelle tällaiset verhot. Nyt otin vähän ylimääräistä tuota pienin perhosin kuvitettua kangasta, jotta saamme pikkutyynyt tyttären huoneeseen vielä siitä.

Nämä ovat kyllä niin sopivat tyttäreni huoneeseen, ja jotenkin vielä oikein "heräävät perhoset henkiin", kun ulkona on vielä valoisaa, ja vetää pimennysverhot ikkunan eteen, niin reunoista paistaa valo noihin verhoihin jännästi valaisten nuo perhoset.

Nyt vasta ompelin elämäni ekan viirin! Se annetaan verhojen mukana 4-vuotiaalle sankarille. Saa laittaa omaan huoneeseensa, tai vaikka sinne uuteen leikkimökkiinsä.

Viikon päästä sitten taas uudet ristiäiset ja synttärit!

Elämähän on yhtä juhlaa.. ;)