Babynest

Vielä pari viikkoa sitten en ollut ikinä kuullutkaan babynestistä. No, sitten kun kuulin, piti vähän googlettaa, ja jo seuraavana päivänä ryhdyin tuumasta toimeen.

 

Netistä löytyy ohjeita tällaisen vauvan pesän tekoon pilvin pimein, esim. täältä (suomeksi) .

Muokkailin kaavan mieluisaksi. Tämän pesän veimme vauvalahjaksi kummitytön uunituoreelle pikkusiskolle. <3

 

Kangas on muistaakseni Ikeasta, pohjalla on levyvanua (varastostani löysin tosi hyvää vanua, sitä riitti 2kerrosta, vaikka ohjeessa neuvotaan laittamaan 3 kerrosta). Reunoihin ostin uutta levyvanua, kun vanha ei riittänyt, ja se olikin laadultaan ihan toista maata.. Ohjeen mukaan reunoihin riittää 2m x 60cm pala levyvanua rullattuna, mutta mullapa uppos kevyesti koko 2m x 170cm pala rullana tuonne! Nauhaksi laitoin satiininauhaa, ja nauhakuja on kanttinauhasta. 

Matto trikookuteesta mökkeillessä

Lomalla!

Ollaan lähes asuttu mökillä. Ja mikäs sen mukavampaa. Minä en pysty olemaan tekemättä mitään, en ole koskaan osannut lukea kirjojakaan, koska en vaan kykene olemaan paikoillani, jos en saa samalla jotain näprätä. Neljän mökkipäivän jälkeen valmistui matto mökin lattialle.

 

Lanka: trikookuteet Rauman Jättirätin alelaarista 2,5e/kg

Koukku: 6

Malli: Ihan vaan omasta päästä perusperus..

Halkaisija: n.140cm

 

Etusormessa on melkein vesikello, mutta ei haittaa. Tuli hyvä matto, ihka eka laatuaan. Olen aikas tyytyväinen lopputulokseen, koska kaikkiaan jouduin purkamaan vain vajaat 2 kierrosta! Kolme eri väriä, kaikki vähän eri laatua/paksuista, mutta onnistuin ne kuitenkin yhdistämään. Lila kude oli paljon ohuempaa ja pehmeämpää kuin minttu ja vihreä, mutta oikein hyvin istuu tuonne väliin. Liloihin kierroksiin sai lisäyksiä tehdä tiuhemmin, kun taas lilan jälkeen vihreällä tein 3kierrosta ilman lisäyksiä. =D

 

Ja mitähän seuraavaksi? Nyt taitaa olla kyllä virkkuuhommat hetkeksi tässä.. Tai, vannomatta paras.. ;)

p.s. Oli pakko ihan ostaa omaksi Suuri Käsityö -lehti 5-6/2015, se on täynnä ihanuuksia, ja "to do" -lista senkun kasvaa.. Jos olisi yhtään enempää rahaa, laittaisin ko lehden tilaukseen (eritoten tän lehden perusteella)!
Jatketaan lomailua ja haaveilua..

Soudellaan, soudellaan..

"Lemmikki-sorsamme".

Juhannuskokko 2015.


Virkattu tablettisuoja

Kakkonen sai vähän nyt jo etukäteen 11v synttärilahjansa, kauan toivomansa Samsung Galaxy Tab 4. Virallinen syntymäpäivä kun menee tosi lähelle koulun alkua, niin katsoimme viisaammaksi antaa lahja jo etukäteen, jotta ehtii siitä nyt jo lomalla nauttia.

Tokihan tabletille täytyi saada heti suojapussukka, jotta säästyisi kone kolhuilta.

 

Homma hoitui kuteesta tehtynä käden käänteessä. Samaan tyyliin tein kuin aiemman kännykkäpussini (täällä) . 7" Näyttö, tein 10 kjs, jotka kiersin kummaltakin puolelta puolen kiinteillä silmukoilla, ja sitten vaan pylväitä haluttuun korkeuteen asti ja päätös piilosilmukalla. Ja aikaa ei tosiaan mennyt kuin pari silmän räpäytystä!

 

 

Malli: Oma

Kude: Trikoota, Rauman Jättirätistä, alelaarista 2,5e/kg

Koukku: 8

Nappi: Omista kätköistä

Nauha: Jättirätistä, vähän bling blingiä

Virkattu kännykkäpussi

Itselleni tuli tarve uudelle kännykkäpussille, vanha kun alkoi jo kulua puhki. Ihan yksinkertaista ajattelin kokeilla, ja sopivan simppeli siitä tulikin.

 

Malli: Oma

Lanka: Novita Tennessee, musta

Koukku: 2,5

 

Noin parikymmentä kjs, johon kummallekin puolelle tein rivit kiinteitä silmukoita, jonka jälkeen vaan pylväitä sopivaan korkeuteen asti. Viimeiselle riville tein toisen reunan puoliväliin kahden pylvään väliin 10 kjs napin rinkulaksi. Suljin kierroksen piilosilmukalla ja jatkoin samaan syssyyn kjs olkainhihnaksi sopivan pätkän ja kiinnitin loppupään pussukan toisen reunaan. Pinkki nappi oli ihan must pussukkaan ommella. Hyvä tuli! =)

Virkattu laukku nro 2

Edellisen laukun tavoin (täällä) tein toisen moisen.

 

Näitä on niin ihana tehdä, ja lopputulos juuri sopivan söpö. Tämä versio on vähän edellistä suurempi, ja maksimi koko ilman mitään kiinnitystä. Magneettikiinnitystä mietin, mutta en sitten laittanut, kun menee mielestäni ilmankin. Tämäkin pussukka/laukku matkasi kaverisynttärilahjaksi,nyt 8v tytölle.

 

Malli: Oma

Lanka: Novita Tennessee

Koukku: 3



Kaksin aina kaunihimpi

Noin vuosi sitten bongasin kirppikseltä mallinuken, mies torson hintaan 20e, ja nappasin sen heti mukaani. Olen yrittänyt muokata sitä (ihan hellästi, ilman kirurgisia toimenpiteitä) naisellisemmaksi, mutta eihän se ole onnistunut.

Maanantaina kävin elämäni ensimmäistä kertaa Kauttuan Liikekeskuksessa (Euran kunnan Kauttuan kylässä). Enpä ole juurikaan mitään menettänyt, ei paikka kovinkaan kummoinen ollut, mutta onneksi nyt kävin. Osuin niin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan! Siellä on vielä eräs vaateliike, jossa on parhaillaan loppuunmyynti. Ikkunassa komeili useita torsoja, sekä miehiä että naisia - just samaa sarjaa kuin oma mallinukkeni. Astelin tietysti kysymään, että olisiko torsot kaupan, mutta eivät kuulemma vielä, ehkä n. kuukauden kuluttua. Jätin kuitenkin puhelinnumeroni, jospa he ystävällisesti voisivat ilmoittaa kun torsot ovat kaupan.

Yllättäen sieltä soitettiinkin jo tänään, että torsot ovat nyt myynnissä, 35e/kpl. Eipä kauaa jahkailtu, ja nyt minulla on kauan kaipaamani torso pariskunta. Jippii!!

Sinne jäi vielä muutamia torsoja, *vink vink*. Nopeat syövät hitaat. ;)



Tarvitsetko apua?

Olin kotimatkalla, kun autosta alkoi kuulua jotain outoa. Hiljensin, ääni koveni, ja pysähtyessäni pakoputki tipahti maahan. Pakoputki jäi siis roikkumaan toisesta päästään auton takaosaan, kahden kumiosan varaan, enkä voinut jatkaa matkaa ennen kuin saisin roikkuvan osan irti ja kyytiini. Kello 13, arkipäivä, vilkas tie. Auto piti tietysti sammuttaa, jotta pakoputki jäähtyy, enkä uskaltanut autoa parkkeerata ilman vilkkua, joten näppäsin hätävilkut päälle. Ajattelin, jonkun samantien pysähtyvän katsomaan, että mikä hätänä, mutta ei näköjään tänäpäivänä. No, ajattelin itse yrittää hoitaa homman, ja konttasin kuraisella maalla tukkakin kurassa uiden yrittäen repiä pakoputkea irti kumikiinnikkeistään. Miljoona rekkaa ja muitakin autoja paineli perä perään ohitseni heittäen lisää lokaa niskaani. Yksikään ei pysähtynyt. 20min rehkimisen jälkeen olin onnistunut repimään toisen kiinnikkeen irti, mutta toinen ei hievahtanutkaan, joten oli pakko luovuttaa. Päätin pysäyttää jonkun ohikulkevan auton, jotta joku vahvempi mies kenties voisi minua auttaa (ja 3 muksuakin mulla autossa). Eipä ollut sekään helppoa. Heiluttelin käsiäni hätävilkkuja vilkuttavan autoni lähellä, mutta ihmiset vain ajoivat ohi!? Luulin jo hetken muuttuneeni näkymättömäksi. Sitten yksi auto pysähtyi, mutta siinä oli vain yksinäinen nainen, joten yhdessä heti totesimme, että hänestä ei valitettavasti taida olla apua. Mutta miten ihanalta tuntui (nyt jälkeenpäin varsinkin), että hän silti viitsi pysähtyä edes sen sanomaan! Jatkoin autojen pysäyttelyä käsieni heiluttamista, kunnes eräs ystävällinen mies pysähtyi auttamaan, ja lopulta pääsimme jatkamaan matkaa. Toivottavasti kiitokseni riittivät hänelle, kun en tajunnut siinä hetkessä rahaa antaa..

 

Pieni pelko kyllä heräsi sisälläni. Entä jos meillä oikeasti olisi ollut joku todellinen hätä? Minä tai joku lapsista olisi saanut jonkun sairaskohtauksen, tai jotain. Pelkillä hätävilkuilla en olisi saanut ketään pysähtymään.

Tiedän varoituksista, joissa ulkomaalaiset pysäyttelee ohikulkijoita ja varastaa tavaroita jne., mutta silti..

 

Kerran työmatkalla (talvella, aikaisin aamulla, oli pimeää) ajoin tuttua mutkaista tietä, kunnes yht'äkkiä näin auton katollaan ojassa. Ajoin tietysti ohi, koska kohta tuli äkisti, tie oli liukas ja perässäkin tuli auto. Kohta kuitenkin käännyin johonkin pikkutielle, ja tein tein u-käännöksen. Pysähdyin lähimpään tienhaaraan, ja jätin auton siihen. Kännykän taskulampun avulla kävin tarkistamassa, että auton sisässä ei ollut ketään (onneksi). Kädet tärisi jännityksestä vielä töissäkin. Samaa reittiä kulkenut työkaverinikin oli tarkistanut saman auton tilanteen.

 

Moniko nykyään pysähtyy tienposkeen tarkastamaan tilanteen, jos huomaa siellä auton hätävilkut päällä? Tai jos auto on ajanut ulos tieltä/ojaan/katolleen, niin moniko pysähtyy tarkistamaan olisiko autossa avun tarvitsijoita?

Oletko itse joutunut käyttämään hätävilkkuja? Tai oletko ajautunut joskus ulos tieltä? Saitko apua (pyytämällä/oma-aloitteisesti), kauanko jouduit odottamaan?

 

Turvallista matkaa kaikille!

 

En tykkää kuvattomista postauksista, joten löysinkin tähän oikein osuvan kuvan kevennykseksi. (Oma uskollinen kärryni, Fiat Multipla, kun on joskus valittu maailman rumimmaksi autoksikin. =))

 

Kuva lainattu täältä .



Virkattu laukku

Yritin tässä taannoin etsiä netin syövereistä virkatun laukun ohjetta. En löytänyt sopivaa, joten oli pakko tehdä laukku ilman ohjeita. Halusin lopputuloksen olevan mahdollisimman yksinkertainen, sileäpintainen ja melko tiivis, jotta ei tarvitse vuorittaa. Tein sopivan määrän ketjusilmukoita (olikohan niitä 20), ja sitten niiden silmukoiden toiseen reunaan pylväitä. Päihin tein muutamaan silmukkaan 2pylvästä, jotta sain pyöreää muotoa laukun pohjaan, ja jatkoin alussa tekemiini ketjusilmukoihin toiseenkin reunaan pylväitä, ja toinen kierros myös pylväitä päihin muutamat lisäykset tehden. Termit vähän hukassa, mutta eiköhän jotenkin näin..

Sitten tein kierroksen kiinteitä silmukoita, jotka ikään kuin lopettivat pohjan, ja jatkoin pylväillä haluttuun laukun korkeuteen asti. Sitten tein pylvään joka toiseen silmukkaan ja aina pylvään päätteeksi yhden ketjusilmukan (eli kierroksen silmukkamäärä ei muuttunut). Sitten kierros taas kiinteitä silmukoita, ja sen jälkeen kierros siten, että joka 4. silmukkaan 5 pylvästä, pitsimäisen reunan saavuttamiseksi.

 

 

Valkoisesta langasta tein ketjusilmukoin nauhan, jonka pujottelin "reikiin", ja lopuksi solmin rusetille.

Laukun hihnan tein ketjusilmukkapötköstä, jonka toiseen reunaan tein rivin pylväitä, ja sen ompelin neulalla ja langalla kiinni laukkuun (kolmannesta versiosta jopa "jo" tuli sopivan mittainen..) =D

 

(Tämä kuva vähän valottunut.)

Malli: Oma

Lanka: Novita Tennessee

Koukku: 3

 

Laukusta tuli juuri sellainen kuin sen mielessäni olin nähnytkin. Pieni ja söpö. Kuopus sai viedä tämän lahjaksi kaverilleen, toivottavasti 6v prinsessakin tykkää. =)

Parit teepparit

Idea oli tehdä nopsat peruspaidat, mutta kun poika on jo 12v, ja paitojen koko 158cm, toteutus ei ollutkaan niin helppo. Ei näihin riittänyt ihan pienet kankaan jämät, ja jostain syystä yksivärisiä trikoita ei jemmoistani tunnu isoja paloja löytyvän, joten vähän piti leikkiä.

 Kaava: (muistaakseni) OB 4/2012, ja olisiko tuo "kolmiomuodostelma" -kuvakin ollut samaisessa lehdessä, jossain pikkupojan paidassa, joten idea otettu siitä.

Kankaat: Trikoot mikä mistäkin.. Oranssia oli välttämättä saatava tehosteväriksi paitaan, joten uhrasin oman toppini. Takakappalekin piti puolittaa, koska oli niin pieniä trikoon paloja, ettei riittänyt koko kappaleeseen.

Tästä musta-punaisesta trikoo t-paidasta piti oikeastaan tulla paita miehelle, mutta koko 48 ei ihan osunut nappiin.. Siis en tiedä miksi tein sen kokoisen, miehelle sopiva koko olisi ehkä 52(?). Tajusin mokani kyllä paidan valmistuttua, kun vastasi hyvin tuota pojan 158cm paidan kokoa! =D Kaava siis muistaakseni tuosta samaisesta OB 4/2012 lehdestä.

Tämä paita vastusteli kyllä oikein urakalla valmistumistaan. Mm. kaula-aukko venähti kuten aiemmissa ompeluksissa täällä , joten se piti purkaa ja tehdä toisella tapaa uusiksi. Kun sain paidan valmiiksi, huomasin mustassa trikookankaassa pienen pienet reiät selkäpuolella! Ilmeisesti nuppineulasta. Eli ei muuta kuin kehittämään paikka, ja se sai olla tähden mallinen. En halunnut vain yhtä orpoa tähteä, joten piti tähden seuraksi tehdä toinenkin tähti, ja vielä etupuolellekin yksi. (Voi kunpa olisi jo tällöin ollut silityskalvoja..)

 

Luulin tekeväni nämä t-paidat esikoiselle (jo keväällä) tarpeeseen, mutta näköjään ilmankin olisi pärjätty, koska kaappiin nämä on jäänyt..

Apinaiseni

Tytöille tein (äitienpäiväksi) apinamekot. Etumuksissa ihka ekat silityskalvokuvani. Hyvin onnistui, ja olipa helppo tapa (verrattuna applikointiin) saada ilmettä asuun.

 

Isompi kokoa 140, pienempi 128.

Kaava: OB 3/2014 Wild Summer trikoomekko, josta muokkailin oman tyylisen, eli jätin kauluksen, nappilistan ja taskun pois.

Kankaat: Limen vihreä joustofrotee on tilattu aikoja sitten muistaakseni kankaiden yönä, ehkä Hannan kankaasta(?), ja hihojen pinkki kangas on vielä vanhempaa, käytetty näissä paidoissakin täällä *klik* .

 

Kaula-aukot piti tehdä (jotenkin automaattisesti) juuri turkoosista resorista. Ne eivät ihan menneet niin kuin piti.. En ymmärrä onko vika resorin laadussa, vai tekotavassani, vai mikä mättää, mutta kun ompelen kaula-aukon kaksoisneulalla, se venahtaa ihan kamalaksi. Vaikka en edes venytä, on lopputulos venahtanut. Purkasin kaula-aukon resorin kokonaan pois, ja ompelin sitten sen vaan kaksinkerroin takaisin, jotta lopputulos on sopivan napakka ja venyvä.

Tässä kuva ekasta kaula-aukosta, ja sitten korjatusta:

Kuvasta nyt ei juuri erota miten lörppö aukko oli, ja ekassa versiossa olisi ollut siistimpi sisäpuolikin, mutta eipä se kääntöpuoli käytössä sentään näy, joten ei haittaa.

 

Silitysarkin käyttö oli mukavaa!

Kopioin kuvan lyijykynällä leivinpaperille, ja siitä taas silitysarkille. Kuva menee automaattisesti oikein päin, koska se jäljennetään silitysarkin nurjalle puolelle. Ensin jäljensin kynällä painaen (kuva1), mutta sitten huomasin jäljennöksen onnistuvan ihan vaan kynnellä raaputtamallakin (kuva2). Silittämisen aloitin alimmasta (mustasta), ja siihen sitten lisäsin beiget osat ja punaisen suun.

 

Ekassa pesussa kuva hiukan irtosi parista reunasta, mutta silittämällä kiinnittyi uudestaan.

 

Kivat mekot tuli!

Inspiraationi lähde oli nuo alelaarista löytyneet sukkahousut. =D