Ompelen, ja teen käsilläni aina jos/kun saan siihen järjestettyä hiukan aikaa. Pääasiassa esittelen täällä ompeluksiani yms. tekeleitäni.
Sydäntä lähellä on myös mm. kirpputorit, sisustus, remontointi, arkipäivän askareet.. Eli aika laidasta laitaan aiheita, mitä milloinkin =)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vinkit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vinkit. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Kaikenmaailman pöpöt - hus hus!

Taas on se aika vuodesta, kun otetaan kaikki keinot käyttöön taistelussa pöpöjä vastaan.
Siitä onkin näköjään aika tarkkaan vuosi aikaa kun kirjoittelin tänne Flunssan ennaltaehkäisystä *klik* . Inkiväärishotit ovat taas päivittäisessä käytössä, ja nyt lisäks myös granaattiomenamehu (sen hyödyistä voit lukea esim. täältä *klik*) sekä tuo kuvan pieni kapistus, nimeltään Misty (mulla vanha malli, nykyään vähän eri näköinen.. en siitäkään ala paasata, jokainen voi halutessaan tutustua siihen esim. täällä *klik*).


Kumpikaan näistä ei oo ihan halpoja, mut mikä kellekin on tärkeää, niin ihan itse saa tehdä valintansa, käyttääkö vai ei.

HomCaren Mistyn lisäks meillä on toki käytössä muitakin probioottituotteita, aika mielenkiintoisia nuo probiootit (vrt. desifiointi vs. probiootit).


Lopuks vielä yks vinkki - mikäli vatsassa mylvii, nipistelee, lähipiirissä on vatsatautia, tai muuten vaan tulee fiilis, et kaikki ei oo ihan ok, ni kerran(-pari) päivässä 10kpl kokonaisia valkopippureita + lasillinen vettä kurkusta alas, niin suojaa vatsaa. Ja uskaltaa ottaa, vaikka hurjalta voi kuulostaa, mut munkin herkkä vatsa kestää hyvin, ei tykkää ollenkaan huonoa.
Valkopippurista voi googletella paremmin, mut olen käsittänyt, et se aiheuttaa vatsalaukkuun lisääntynyttä limaneritystä, ja siten virukset ja bakteerit ei pääsis tarttumaan.
Kummempia tutkimustuloksia ei kai ole, mut mulle riittää, ku oon kuullut ja lukenut useita hyviä käyttökokemuksia. =)

tiistai 27. joulukuuta 2016

Vuoden 2016 viimeisiä (?) paitoja

Kolmoselle vielä pari paitaa.

Siili:

En raaskinut leikata siiliä kahtia, joten tässä paidassa on vain yksi sivusauma, ja keskellä takana toinen sauma. 
Raportin pohjaväri ei ole puhtaan valkoinen, joten valkoinen trikoo ei sopinut. Onneksi varastostani sattui löytymään juuri passelin sävyinen vihreä trikoo.

Kirahvi:
  
Kaava: More Grey, Ob 4/2011, koko 146.
Kankaat: Trikoota.

 Nää raporttikankaat on jotain niin mielettömän ihania! Valmistuttajana Selia, ja kuosin suunnittelija Sari Pelho. 
Ja *pst* Selialla kaikki normaalihintaiset nyt loppuvuoden -20% (koodilla talvi), nää raportitkin siis!
(Kunhan vaan kerron, omaksi huvikseni, en hyödy mainostamisesta mitenkään.)

Kävipä vielä niin uskomaton tsäkä, että kaikki muksut valkkas itelleen kummastakin raportista yhden kuvan, eikä tullut tappelua!! Mulle kelpaa mikä tahansa, jos joskus saisin aikaiseksi näistä jotenkin itellenikin jotain..

maanantai 26. joulukuuta 2016

Vuoden peli 2004 - meillä 2016!

Ehdottomasti meidän tän vuoden hittipeli on Vuoden peli 2004 Perhepeliksi tituleerattu Carcassonne -lautapeli.
Taisimme saada pelin vuosi sitten joulupukilta. 

Joku aika sitten laajensimme peliä, kun ostimme toisen samanlaisen perusosan, ja yhdistimme ne. 
 Peli oli tässä välissä vähän uudistunut, mutta oikeastaan se oli meidän onni.
Palojen taustapuoli on ihan samanlainen, niitä ei erota toisistaan, mutta kuvapuolella on sen verran sävyeroja, että palojen ollessa oikeinpäin, ne tarkalla silmällä erottaa toisistaan, ja pelin jälkeen on helppo lajitella vanhemmat palat omaan laatikkoonsa ja uudet omaansa. Näin voi aina valita, että aloittaako pelin yhdellä vai kahdella perusosalla.

Tässä tämän joulun pukin tuomisia:
Lisäosat 1, 2 ja 3.

Eilen testasin esikoisen kanssa jokaista lisäosaa erikseen perusosan kanssa. 
Lisähaastetta ne tosiaan antaa, ja muuttaa mahdollisuudet pelissä taktikoimisessa oleellisesti!

Tänään otettiin yhden perusosan kanssa lisäosat 1 ja 2. 
(3. lisäosa on kaksinpelissä turhan kinkkinen.)

Ihan sama tuntuu olevan, että mihin kohtaan pöytää laittaa aloituspalan, kun aina loppuu jokatapauksessa pöytätila kesken.
Hätä keinot keksii:
=D

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Kipsikäsi murusein

Kuopuksella kävi huono tsäkä 8.9.2016.
Ja mulla oli (toivottavasti!) koko elämäni kurjin syntymäpäivä 9.9.2016, kun jouduttiin oleen sairaalassa 8.-10.9.16. 
Vasen kyynärpää siis murtui, ja 9.9. tytön käsi leikattiin. Onneksi tyttö on oikeakätinen.
Kirurgi joutui kipsaamaan käden suoraksi, joten näky oli aika hurja, ja kipsi luonnollisesti vaati totuttelua. Ensihätään piti tietenkin ommella jotain päälle pantavaa.

Helman ehkä korjaan vielä, tekemällä taitteen, koska nyt tuo rullapäärme rullautuu mielestäni vähän tyhmästi.

Kaksi viikkoa tuota pötkyläkättä kannettiin mukana, kunnes edessä oli uusintaleikkaus. Helpotukseksemme käsi saatiin toisessa leikkauksessa koukkuasentoon, ja "kantotuki" myös helpottamaan käden kantoa.
Edelleenkään kipsikättä ei saa pujottaa pitkään hihaan, joten "pakko" tehdä toinenkin paita, jotta toisen saa välillä pesuun.


Kumpikin koossa 128 (oliskohan eka tunikamitassa, toinen ainakin on mekkomittainen), kaavana OB 1/16, Blå Blomma (muokattu pitkähiha täyspitkäksi, ja helman tein ilman kiristystä). Toiset pitkät hihat odottaa valmiiksi leikattuina laatikossa, kunnes kipsi saadaan pois. Nämä väliaikaiset holkkihihat on rullapäärmereunalla.
Tosi kiva simppeli kaava!

Ilmat viilenee, ja kun kankaasta jäi paidan (/mekon) jäljiltä sopiva pala, niin tein samalla uuden pipon neidille. 
Edelleen hehkutan tätä tyyliä tehdä pipoja, vinkki löytyy täältä *klik* .

Nyt pidetään sormet ja varpaat ristissä, että neitosen käsi on oikeassa asennossa ja luutuu vauhdilla, jotta saadaan käsi mahdollisimman pian taas vähintään entiselleen!

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Haaveilua

Oi voi. Erehdyin lukemaan Piia-Marin Ideoi -blogista aiheesta värianalyysi. Onko muilla kokemusta?

Jos voittaisin lotossa, niin varaisin ajan välittömästi omaan värianalyysiin. Ilmeisesti se kyllä tietäisi matkustusta Espooseen, jos tämä Flow with Nature on ainut mahdollisuus(?). Mulla kun ei ole hajuakaan siitä, että mitkä värit/sävyt mulle oikeasti sopii. Helpottais jotenkin niin paljon se tieto. 

Jatkan haaveilua - eihän sitä koskaan tiedä.. ;)

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Leggarikaava (TSI) ja lisätila pepulle

Vihdoin sen tein! Metreittäin kului trikoota, mutta oli tää kaikki sen arvoista. =D
Enää en metsästä sopivia leggings kaavoja kissojen ja koirien kanssa. Nopeammaksikin tulee piirtää kaavat itse - ei ole vaikeaa! Tykkään tällaisista sivusaumattomista, joissa on siis samassa kaavassa mukana sekä taka- että etukappale.

Emmi on tehnyt aiheesta Mallikelpoinen -blogiinsa hyvät ohjeet *klik* , mutta mulla tökki haarakoukkujen kanssa, enkä saanut niitä mieluisiksi. Toisen hyvän ohjeen bongasin So Sew Easy -blogista *klik* , ja vihdoin löysin kaipaamani laskukaavan haarakoukuille (tuolla blogissa on linkki exeliin, jossa haarakoukkujen mitat kone laskee suoraan kun syöttää pyydetyt mitat). Huono kielipää kun mulla on, niin meni aikansa sisäistää blogin vinkit, joten ajattelin nyt itselleni tähän laittaa muistiin ohjeet, nyt kun ne vielä tuoreessa muistissa on, ja jospa joku muukin näistä vinkeistä hyötyisi! =)

Tarvitaan tietysti mittanauha, ja tulevien legginsien käyttäjä, joka mitataan, sekä kynä, ja paperia, johon mitat/kaava jäljennetään. (Itse piirrän nyt ilman mittasuhteita mallipiirustuksen minikoossa.)

A = housujen sivumitta, eli mitataan vyötäröltä alas nilkkaan asti.
Piirretään viiva pystysuoraan paperille.

B = nilkan ympärysmitta.
Viiva vedetään vaakaan äskeisen viivan alareunaan siten, että B-viivan puoliväli kohtaa A-viivan.

C = nilkka-polvi -mitta, eli takaa helpompi mitata nilkasta polvitaipeeseen. 
Mitataan kohta B-viivasta A-viivaa pitkin alhaalta ylöspäin.
D = polven ympärysmitta.
Piirretään äsken mitattuun polven korkeus kohtaan vaakaviiva niin, että polven ympäryksen keskikohta lävistää A-viivan.

E = polvi-reisi -mitta, eli taas helpompi mitata takaa, tai vaikka sisäreidestä polvitaipeen kohtaan.
Mitataan kohta äskeisestä polven korkeuskohdasta ylöspäin A-viivaa pitkin.
F = reiden ympärysmitta.
Piirretään äsken mitattuun kohtaan vaakaviiva niin, että reiden ympäryksen keskikohta lävistää A-viivan.

Tässä vaiheessa voidaan tarkistaa, että tuo *-merkitty osuus (F-viivan päälle jäävän A-viivan osuus) vastaa tarvittavaa istumakorkeutta, eli mitta joka saadaan istuessa penkillä kun mitataan matka vyötäröltä penkkiin. *MUOKS* Piirustuksestani poiketen, tämä viivan yläpää jää valmiissa kaavassa vyötärölinjan alapuolelle.

G = etuhaarakoukun etäisyys reiden ympärysviivan loppupäästä mitattuna (etukappale on siis oikealla).
Tähän on laskukaava, joka menee näin: G=F-(vy/2)/3. 
Emme säikähdä monimutkaiselta näyttävää yhtälöä, vaan toimimme näin: Mitataan vyötärön ympärys (mulla nyt esimerkkinä tyttären mittoja, eli reiden ympärys 43cm ja vyötärön ympärys 57cm). Vy 57 jaetaan kahdella, eli 28,5. Sitten vähennämme tämän mitan reiden ympärysmitasta, eli 43-28,5=14,5, ja tämä lukema jaetaan vielä kolmella, 14,5/3=4,8. 
Mittaamme siis F-viivan oikeasta reunasta vasemmalle merkin 4,8cm kohdalle.
H = etuhaaramitta, eli keskeltä haarasta mitta eteen vyötärölle.
Äsken mitatusta G-kohdasta piirrämme suoraan ylös etuhaaran mittaisen viivan.

J = takahaarakoukun etäisyys reiden ympärysviivan alkupäästä mitattuna (takakappale on siis vasemmalla), ja selviää yksinkertaisella laskukaavalla: J=2xG.
Meillä G oli 4,8, eli J=2x4,8, siis 9,6cm.
Mittaamme F-viivan vasemmasta reunasta oikealle merkin 9,6cm kohdalle.
K = takahaaramitta, eli keskeltä haarasta mitta taakse vyötärölle.
Äsken mitatusta J-kohdasta piirrämme suoraan ylös takahaaran mittaisen viivan.
Takahaaramitta on siis jonkinverran etuhaaramittaa ylempänä.

Sitten piirrämme K-viivan yläpäästä apuviivan tuohon F-viivan alkupäähän, puoleen väliin alkua ja J-kohtaa. 

Sitten on se kinkkisin kohta, kun pitää ihan oman mielen mukaan vetästä koukkujen kaaret, mutta nyt on niin hyvät mitat ja apuviivat, että rohkeasti vaan!
Etukappaleelle (eli oikealle) tulee loivempi kaari.
Takakappaleelle (eli vasemmalle) tehdään jyrkempi kaari, joka saa kärjestä olla miltei vaakasuorassa pienen matkaa, ja sitten se yhdistyy vetämäämme apuviivaan.
Nyt voimme yhdistää viivojen päät.

Polvien kohdat on niin terävät, että niitä vähän pyöristämme.

KAAVA ON VALMIS! =D
Voit tehdä koeversion. 
Väljyydet riippuu sitten ihan kankaasta, mutta saumanvaroja oman kokemuksen mukaan ei tarvita.
Johannalla on Kangaskorjaamolla blogissaan täällä *klik* hyvä vinkki väljyyden määrittämiseen.

Ompelujärjestys: 
1. Käännä toinen lahje pituussuunnassa kaksinkerroin, oikeat puolet vastakkain ja ompele lahjesauma. 
2. Tee toiselle lahkeelle samoin. 
3. Käännä toinen lahje oikeat puolet ulospäin, ja sujauta se toisen (vielä nurin olevan) lahkeen sisään.
4. Ompele haarasauma, ja jos haluat takasaumaan merkin, muista sujauttaa se väliin.
5. Pujota housut oikein päin.
6. Huolittele vyötärö ja lahkeensuut.

Sitten yksi mutta..
Meillä oli ongelmana tällaiset vedot:
Vaikka mitä kokeilin, niin nuo vedot tuohon pepun alle ilmestyi aina vaan vähemmän tai enemmän näkymään. Peppu tarvitsi lisätilaa, sen sain selville. (Tehtaamon Tiina tämänkin minulle selvensi, oli fb:n välityksellä uskomattoman kärsivällinen tukeni ja turvani piiiitkään - mielettömän ihana tyyppi! ♥ Kiitos Tiina ♥ ). 

Kunnes tajusin mallata kaavaa tytön päälle, ja vasta tajusin ongelmakohdan.
Ihan hävettää tyhmyyteni, etten tajunnut mitata tarkemmin tätä kohtaa!
Anteeksi Tiina.. ;)

Yksi mielenkiintoinen seikka siis on, että lantion ympärys jätetään helposti kaavan teossa ihan sattuman varaan. Emmehän ole vielä missään vaiheessa mitanneet paljonko senttejä on lantiossa, ja pitää sen pyllynkin kuitenkin mahtua mukaan, ja on meitä monen mallisia.

Seuraavaksi suosittelenkin mittaamaan lantion, ja vertaamaan sitä mittaa kaavan noin lantion kohtaan. (Tämän kun olisin itse tajunnut ajoissa, niin olisi monta metriä kangasta säästynyt..)
Mitattuani huomasin, että tyttäreni kaavaan tarvitaan 6cm(!!!!) lisätilaa pepulle. Tyttö on siis hoikkeliini, mutta on hänellä kuitenkin beba. =)

Teemme lisätilaa pepulle, etenkin leveyssuuntaan, eli lantionympärykseen.
Jäljennämme kaavan takakappaleen toiselle paperille, polven korkeuteen asti.

Kiinnitämme uuden kaavakappaleen nuppineulalla (mulla ei ainakaan teipit pysy) polven kohdalta keskiviivan tuntumasta.
Jäljennämme uuteen kaavaan myös lantion kohdan (se katkoviiva), ja leikkaamme uuden kaavan pystysuraan kahtia (jätetään alareunasta ihan hiukan kiinni, tai jos menee kokonaan poikki, niin täytyy vaan varmistaa, että pysyvät nämä kohdat paikoillaan jatkossa).

Sitten liikutamme uuden kaavan vasenta puolta etäämmälle (alareunoistaan kaavan osat pysyvät yhdessä), kunnes saamme lantiolle katkoviivan kohtaan tarvitsemamme lisätilan (meillä 6cm, eli tähän kohtaan nyt 3cm, eli puolet koko mitasta).
Kiinnitetään nuppineulalla uuden kaavan vasenkin puoli alaosastaan kiinni vanhaan kaavaan.

Seuraavaksi leikataan uusi kaava katkoviivaa pitkin halki (taas niin, että oikeasta reunasta jäisi hiukan kiinni, tai varmistus ettei liiku näistä kohdista).
Nyt käännämme näitä kahta kaavakappaleita hiukan (tuo irrallinen osa on vähän haastava, mutta silmämääräisesti löytyy sopiva kohta), ja neulaamme osat kiinni. 

Piirrämme uuden kaaren takakappaleelle.

Nyt voimme poistaa päällimmäiset kaavan osat, jolloin alta paljastuu vanha kaavamme uudella takahaarakoukulla, jonka liitämme vanhaan kaavaan, ja muokkaus on valmis.
*muoks* Tällainen pilkunviilaaja kun olen, niin totesin, että kun tuohon takasaumaan näyttää muodostuvan näin isosta aukileikkauksesta johtuva pieni "pullistuma", niin voimme siirtää sen "pullistuman" etukappaleelle, avaamalla hiukan etukappaletta (jolloin vy pysyy siis kuitenkin samana). Hankala selittää, mutta laitan kuvia kunhan ehdin. =) Pilkunviilausta siis - perfektionistin pakkohommaa. ;)

Meille tämä muokkaus toi avun!

Ihania muokkausvinkkejä haluan myös tallettaa itselleni muistiin:
Nämä kuvat lainattu netistä, täältä *klik* .

tiistai 5. tammikuuta 2016

Nenäkin suojaan pakkaselta

Käytiin eilen kävelyllä ja kuopuksen poskipäät oli takaisin kotiin päästyämme ihan valkoiset, joten päätin, että jotain on tehtävä. 
Nyt on huivi, jonka saa tarvittaessa vedettyä nenänkin suojaksi!

Päällikangas trikoota, vuori fleeceä.
Kaava Tehtaamon ohjeilla kehitelty. Ensin tuli vähän liian iso ympärys, ei pysynyt naamalla, joten kavensin. Sitten olikin jo vähän turhan napakka, ja liian pitkä (tais neitiä ahdistaa sukeltaa sisään..), joten avasin, lyhensin, ja lisäsin kaksinkertaisesta trikoosta pienen kaitaleen takasaumaan. Nyt on hyvä. Jospa säästyisimme naaman paleltumilta kun eskarikin alkaa taas jo ylihuomenna, ja pakkaset senkun kiristyy..

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Pipo päässä pakkasella

Nämä kymmenen asteen pakkaset tuntuvat nyt äkkiseltään taas jotenkin niin hyytävän jäätävän kylmiltä. Koulut alkaa taas torstaina, ja juuri to ja pe on luvattu vielä kylmempää, jopa -20astetta, joten päätin ommella esikoiselle uuden, lämpimämmän pipon. 

Olen tehnyt trikoopipoja (viimeisin näkyy täällä *klik* ), ja niihin mulla onkin olemassa luottokaava, Pikku piltin toisenlainen pipo-ohje vinkillä toteutettuna. Olen tehnyt myös fleecepipoja, joihin mulla on myös oma luottokaavani, jonka olen vuosien varrella tähän malliin kehitellyt, ja siinä on trikoovuori, se tulee kunnola korville, ja on yläosasta neliön muotoinen. Viimeisimmät sellaiset on näkyvillä täällä

Tällä kertaa kumpikaan noista kaavoista ei kelvannut, koska haluan pakkasille sopivan pipon, eli toinen puoli fleeceä, toinen trikoota, mutta ei saa olla neliömallinen. Trikoopiponi ohjeessa ommellaan 8-kertaista trikoota, ja kun mukana olisi 4-kerrosta fleeceä plus 4-kerrosta trikoota, niin en halunnut edes yrittää moista saumaa ommella. Fleecepiponi kaava ei kelpaa kohta 13v teinipojalle, eli oli kehiteltävä ihan uusi kaava.

Olen aina vihannut "pikasurautus" pipojen helpponakki-ohjeita, joissa vaan ommellaan munanmuotoiset palat oikeat puolet vastakkain yhteen, leikataan lovet, ommellaan toinen lovi umpeen ja käännetään, jonka jälkeen ommellaan toinen lovi/kääntöaukko umpeen ja tadaa - valmis. Helppoa ja nopeaa, kaikki osaa. Niinkö? Ei päde minuun! Koeversioni ovat aina olleet niin kammottavia, että roskiin olen nakannut ne kaavat ja testikappaleet.

Mutta nyt - olen saavuttanut erävoittoni! Ja kiitos siitä kuuluu Tehtaamon Tiinalle! ♥ Tämän ohjeen (se eka niistä kolmesta) avustamana tein ekan onnistuneen "lovellisen munapiponi". Ihan eka versio oli jo heti melko hyvä, toka aika hyvä ja kolmas just hyvä!

Pipo on 56cm mallipäälle vähän iso, käyttäjän py on 58cm, joten on sopiva.
Musta trikoo päällä, musta fleece vuorina. Sormet ois syyhynnyt jotain kivaa tänne mustan joukkoon laittaa, mutta sain hillittyä itseni, koska tärkeintä on, että pipo tulee käyttöön, joten en riskeeraa nyt mitään, vaan pelaan varman päälle. =)

Tässä vielä pipo ennen ompelua:

Kaavan tein A4 paperiin (eli 1/4 koko kaavasta) siten, että paperi oli vaakatasossa, ja leikkasin n. 0,5cm suiron reunasta pois, jotta sain leveydeksi käyttäjän py jaettuna kahdella (58/2), eli 29cm. Vaakatasossa olevan arkin korkeus (21cm) ei ihan riittänyt, mutta koska alareuna on suora, niin siihen oli helppo leikattaessa lisätä 2cm pituutta. Sopivan pipon korkeudelle luin vinkin, että py/2 miinus 5-8cm olisi sopiva, ja sitä kaavaa käyttämällä sainkin juuri sopivan (eli 58/2=29-6=23cm). Yksi lovi on n.15cm leveä ja 11cm syvä. Kärkien kohdalla piti muistaa tarkistaa, että niistä tuli suorakulmiot, ja niistä saikin vetää suorat viivat, joiden päitä sitten hieman pyöristäen tulikin jo passelit. Ei sen kummempia muotoiluja! Ja kärkien sijainnit sai helposti taittamalla ensin paperin kahtia, ja sitten vielä ne kaksi osaa kahtia. Loven alaosa tuli n.10cm alareunasta ylöspäin (ja koska mun kaavasta on 2cm ulkopuolella, tässä siis 8cm paperin alareunasta). Mahtaako kukaan ymmärtää, mutta itselleni muistiin haluan tämän (ei kyllä takeita että itsekään tajuaisin myöhemmin..)
Ehkä syy epäonnistuneisiin lovellisiin pipoihini on ollut se, että en ole uskaltanut leikata tarpeeksi suurta lovea. Niin, ja kuulemma missään nimessä pipo ei saa olla lörppä!

Ihanaa, päivän hyvätyö saavutettu. ;)

*muoks* Tässä vielä parempi sovituskuva, kun oli pipo mallipäälle liian iso, mutta käyttäjälle on just passeli:

tiistai 20. lokakuuta 2015

Persimon

Uusi hedelmätuttavuus meille - Persimon. Suosittelen!
Ihan vaan siis vinkkinä muillekin, että kannattaa maistaa. =)
Itse en olisi varmaan ostanut, jos ei olisi K-kaupassa ollut maistiaisia kyseisestä hedelmästä. Maku muistuttaa vähän omenaa ja päärynää, sekä persikkaa ja luumuakin. Todella makea, sopii varmaan hyvin myös salaatteihin. Lapsetkin tykästyivät, joten pitää tänään vielä hakea näitä lisää.

tiistai 4. elokuuta 2015

Shortsit ja kantinkääntäjä

Tänään oli yksi tämän kesän harvoista päivistä kun tarkeni ulkona shortseissa. Mitkään pikasurautukset nämä eivät todellakaan olleet, kaksi päivää näihin vierähti.


Tässä toiset (toiset vietiin käsistä ennen kuvaa).
Ja tässä käytössä. (Kakkonen ei ollut kuvaustuulella.)
Kaava: Ottobre 3/2014
Koko: 128 ja 140 (kummassakin sv vaan lahkeen pituudessa)
Kangas: Olisko Jättirätistä joskus vuosia sitten, lilaa collegea
Resori: Jotain tosi huonoa, venahtavaa, passeli tähän kanttaukseen, kun ei tarvi kiristää, ja väriltään just sopiva pinkki tän lilan colitsin kaveriks
Ihan ok kaava, eka versioni ei ollut ihan yhtä onnistunut, vaikka valmista tulikin huomattavasti nopeammin.
Näissä kokeilin elämäni ekaa kertaa (Janomen "teipattavaa" 3-kerroin kääntävää) kantinkääntäjää ompelukoneessa apurina. Voi että nopeutti hommaa! Vähän tuli liian kireään resori, ehkä pidempi tikinpituus olisi auttanut.. Nyt meinasin testata paremmalla lopputuloksella, mutta en päässyt alkuunkaan.. Tuo vihreä resori oli hyvää, napakkaa, kun taas tämä pinkki huonoa, ihan lerppua, ja taisin leikata resorin hiukan liian kapeaksi, joten kääntyi jatkuvasti taite pois. Ompelin sitten ilman kääntäjää, ja kyllä oli hidasta.
Keksin leikatulle resorille hyvät telineet:
Leikattu resorisoiro tyhjän vessapaperirullan ympärille, ja rulla tuollaiseen perintönä tulleeseen suomen lippuun, jossa painava jalka, joten pysyy hyvin pystyssä ja rulla pääsee pyörimään vapaasti. =)

torstai 25. kesäkuuta 2015

Kaksin aina kaunihimpi

Noin vuosi sitten bongasin kirppikseltä mallinuken, mies torson hintaan 20e, ja nappasin sen heti mukaani. Olen yrittänyt muokata sitä (ihan hellästi, ilman kirurgisia toimenpiteitä) naisellisemmaksi, mutta eihän se ole onnistunut.
Maanantaina kävin elämäni ensimmäistä kertaa Kauttuan Liikekeskuksessa (Euran kunnan Kauttuan kylässä). Enpä ole juurikaan mitään menettänyt, ei paikka kovinkaan kummoinen ollut, mutta onneksi nyt kävin. Osuin niin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan! Siellä on vielä eräs vaateliike, jossa on parhaillaan loppuunmyynti. Ikkunassa komeili useita torsoja, sekä miehiä että naisia - just samaa sarjaa kuin oma mallinukkeni. Astelin tietysti kysymään, että olisiko torsot kaupan, mutta eivät kuulemma vielä, ehkä n. kuukauden kuluttua. Jätin kuitenkin puhelinnumeroni, jospa he ystävällisesti voisivat ilmoittaa kun torsot ovat kaupan.
Yllättäen sieltä soitettiinkin jo tänään, että torsot ovat nyt myynnissä, 35e/kpl. Eipä kauaa jahkailtu, ja nyt minulla on kauan kaipaamani torso pariskunta. Jippii!!
Sinne jäi vielä muutamia torsoja, *vink vink*. Nopeat syövät hitaat. ;)


maanantai 18. toukokuuta 2015

Silitysarkit / silityskalvot

Tutustuin Sikaihana -blogissa tässä taannoin silityskalvoihin ja niiden käyttöön, ja sitten se olikin jo menoa. Järkyttävää miten paljon silitysarkit/-kalvot maksavat suomessa (n.4e sellainen 15x20cm pala), joten ulkomailta piti nämäkin tilata. Tilasin pikimiten läjän kalvoja itselleni (kun kerran tilataan, niin tilataan sitten kunnolla..), ja onnistuneesti olen ekat kuvat jo tehnytkin. Mikä ihana helpotus applikointiin!
 
*pst* Jos haluaisit jotain näistä, niin voin myydä sellaisen 15x20cm palan 2eurolla (+postikulut jos et pääse noutamaan)! ;D
 
 Tällaiset apinat jo sain tehtyä, mutta näistä lisää omassa postauksessa kunhan ehdin.. =)


keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Äitienpäiväaskartelua 2015

Olin tänään kuopuksemme kanssa MLL:n perhekahvilassa, ja sieltä saimme kivan idean mummusten äitienpäiväkortteihin.
(Eivät he varmaan tänne eksy, joten uskallan esitellä idean jo vinkiksi muillekin.) 
Ihanan värikkäitä muffinssivuokia, joista saa upeita kukkia. Keskelle yksi iso nappi, tai vaikka useampi pikkunappi. Idea kuulemma lastenohjelma Pikku Kakkosesta.
Oma lauantai-iltani on pelastettu.. ;D
 
Sopii tietysti mainiosti myös syntymäpäivä tms. onnittelukortiksikin.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...