Mun viikon yhdeksi kohokohdaksi on näin kesäaikaan noussut nurmikonleikkuu. 🤗 Eilen pääsin aloittamaan vasta klo 17.30, joten viiden tunnin urakka tuli valmiiksi klo 22.30. 😅 Aikas samoihin siis auringonlaskun kanssa. Mut kyl oli taas tarpeen, aika yksin omien ajatusteni kanssa, mielenterapiaa, samalla tietysti jotain hyödyllistä tehden (aina pitää saada jotain aikaiseksi). Aloittaessani mietin mitä kaikkea mukavaa on viimeaikoina ollut. Elämä on ihan suht mallillaan. Kelitkin on hellineet. 🌞
Työkaverin läksiäiset aiheutti ristiriitaisia fiiliksiä. 😕 Meillä oli niin paras tiimi v.2022-2023 viisvuotiaiden kanssa. Tehtiin eikä vaan aiottu, mentiin eikä vaan meinattu, ideoitiin ja toteutettiin. 💯 Oltiin sekä suunnitelmallisia, että extemporee heittäytyjiä. Jokainen teko oli kuitenkin mietitty lasten tarpeita pohtien. 💚 Lapset on luonnostaan aktiivisia ja varsinkin viskareilla on oikeus vielä ennen eskarivuottaan kokopäiväiseen leikkiin, ja tietysti leikin varjolla siinä samalla huomaamattaankin opetella eskarivalmiuksia. 😊 Lasten lailla oltiin me aikuisetkin aktiivisia. 😁 Olisin niin mieluusti jatkanut toisenkin vuoden vastaavanlaisella meiningillä, mutta niin ei suotu. Stressiä ja ahdistusta joutui silloinkin sietämään. 😮💨 Olin silti lopulta onnekas, kun sain vuodeksi kiertävän lastenhoitajan paikan. 🙏 Tuli eskarin ryhmien lisäksi päiväkodinkin ryhmät tutuiksi. Sain olla lasten kanssa ja lapsiin muodostettua nopeasti lämpimät suhteet. Se aitous ja vilpittömyys mikä lapsista huokuu, sitä on vaalittava. 💛
Toivon sydämeni pohjasta, että tää ex-työparini löytää itselleen nyt mieluisan paikan uudesta työyhteisöstään. 🫶
Kesälomani alkuun on enää pari viikkoa aikaa ja sen jälkeinen aika, syksy on edelleen täysin auki. 🤷🏻♀️ En millään haluaisi stressata, mutta väkisin alkaa ahdistus puristaa rintaa. 😖 Tiedän, et suostumalla mihin vaan, olisin välttänyt tämänkin stressin, mutta olisko se sen arvoista? 🤔 Arvostan itseäni ja omaa osaamistani, hyvinvointiani, jaksamistani, mielenterveyttäni ja vapaa-aikaani, joten suon itselleni myös oikeuden suojella itseäni. Olen opetellut sanomaan ei. 🙅🏻♀️ Haluan auttaa ja miellyttää, mutta en tee enää asioita hyvinvointini kustannuksella. Voisin luvata ummet ja lammet, mutta periaatteeni on, että lupaukset pidetään, joten en lupaa mitään mitä epäröin.
Yhdenlainen kamppailu oman itseni kanssa on vielä menossa syksyä ajatellen. 🥵 Sen sijaan että voisin edetä urallani (tai edes pitää nykyisen asemani ja toimeentuloni), saattaa ainoa vaihtoehto olla aleta urallani. 😰 Motivoiko? 😔 Alennunko? 🙄 Vai pidänkö pääni ja otan riskin, hyppy "tyhjyyteen"? 🤔 Kas siinäpä pohdittavaa, ihan päänsärkyyn asti. 🤕
Olen panostanut työhöni ja työyhteisööni, mutta.. No, pääasia että itse tiedän parhaani tehneeni. 🩷 Olisin selviytynyt vähemmälläkin panostuksella, mutta himmailu ei sovi mulle. Pakko vaan uskoa, toivoa ja luottaa, että vielä mullekin joku mun näköinen paikka löytyy, mis saan olla rennosti oma itteni, ilman raastavaa jännitystä tulevasta ja puristavaa ahdistusta epävarmuudesta. 🙏
Ekaa kertaa elämässäni olen jopa hetkittäin pohtinut, et onko tää vaka sittenkään mun ala. Vastaako tänä päivänä työskentely mun omia arvoja, haluanko ite olla osana.. 🤔 Ei auta kun jatkaa pohdintoja ja toivoa jotain selkoa. 🔮 Muokkaanpa muuten heti, kun selailin vuodentakaista päivitystäni, et olihan mul näköjään jo silloinkin välähtänyt alanvaihto mielessä, kuinkas muutenkaan ku tän saman stressin ja ahdistuksen takia.. *klik* 😕
Viime vuonna näköjään selvisi syksyn kuviot 17.5.2023 *klik* . Ei siis suinkaan helpotu vuosi vuodelta - päinvastoin. 🥺
Päivitänpä tänne (7/2024), kun nyt tosiaan näyttää siltä (niin käsittämättömältä kuin tuntuukin), että tämä tosiaan nyt oli tässä. Ainakin tältä erää. 🤷🏻♀️ Eihän tätä kukaan voi ymmärtää, ainakaan jos yhtään tietää varhaiskasvatuksen tämänhetkistä todellista tilaa, että miten ei voisi olla tarvetta jatkaa määräaikaisen lastenhoitajan työsopimusta. Mutta näillä on mentävä, ei auta itku markkinoilla. Vaikka itkettääkin. Miksi? Siksi että lasten etua ei ajatella yhtään, pelkkä säästö on mielessä ja työntekijöiden hyvinvointiin ei panosteta tippaakaan. Laadukas varhaiskasvatus on vain sanonta, millä ei ole mitään todenperää, mutta mihin kaikki (ketkä eivät itse alalla ole) sokeasti uskovat. Ja ketkä eniten kärsii? Kaikista viattomimmat, pienet lapset. 😔 Jatketaan siis miettimistä, että miten nykypäivän nuoret voivat niin huonosti ja ongelmat vaan kasaantuvat.. 🥺
Sitä niitetään mitä kylvätään. 🤷🏻♀️
