Turistina kotikaupungissa olemattomalla budjetilla

Kesälomareissu tälle kesälle tuli tehtyä viime viikolla - sellainen useamman päivän trippi (siitä eri postatus kunhan ehdin..).

No viime viikon maanantai oli vähän niin kuin alkulämmittelyä, kävimme meren rannassa polskimassa, sekä tutustumassa tähän lähiseudun leirintäalueeseen (lomakeskukseen), eli Rauman Poroholmaan . Tuhlasimme matkaan tasan bensan verran, noin 40km yhteensä. Söimme kotona ennen ja jälkeen, joten tämä reissu sopi köyhälle lompakolle mainiosti. Jos ei asuttais näin liki sitä, ni varmasti kyl sinne majoittautuisimme kesäisin, mutta kun kotiin ajaa n.20minuutissa, ni ei viitsi maksaa nukkumisesta.

Auton jätimme parkkiin Syväraumanlahden venesatamaan (ilmainen parkki, Suvitie 10).

Siinä ihan vieressä (kuvassa suoraan edessä, puiden takana) onkin kiikartorni (raumlaisittain kiikartorn), johon kiipesimme melkein 20metrin korkeuteen ihastelemaan maisemia.

 

 Vapaa pääsy!

 

Oma "oppaamme". ;)

 

Kuopusta vähän hirvitti (kieltämättä äitiäkin) näissä korkeuksissa. Vieressä olevan talon pihamaalla näkyy olevan kirppis, joten pakko käydä sielläkin. Talossa kahvila. Viimeisessä kuvassa näkyy vesibussikin juuri kurvaamassa satamaan.

 

Rapuissa saa olla varovainen. Toki, jos haluaa haastetta peliin, niin pystyy alastuloa näin lasten tapaan hankaloittamaankin. Kolmonen löysi harjan, ja alkoi siistijäksi (tarttis varmaan hankkia kotiin samanlainen kapistus, jospa innostuisivat siivoamaan täälläkin).

 

Kirppiksellä oli tyylikkäät aurinkolasit, mutta jätettiin ne vielä sinne odottamaan uutta onnellista omistajaa.

 

Fåfängan paviljonki on hieno paikka, ihan tässä venesataman ja kiikartornin vieressä, meren rannassa. Täällä voi järjestää vaikka hääjuhlan.

Nyt on Raumalla juuri alkanut vuoden 2014 pitsiviikko, ja täällä onkin ohjelmaa luvassa; 25.7.2014 on Pitsifest (90's Party), ja 26.7.2014 itse Robin päätähtenä koko perheen konsertissa.

 

Purku-uhan alla ollut maauimala on ihan Fåfängan paviljongin ja Otanlahden uimarannan vieressä, tai paremminkin niiden välissä. Nykysäädösten mukaan tuolta hyppytornin ylimmältä tasolta ei enää saa hypätä, koska kuulemma altaan syvyys ei riitä siihen (kumma kyllä aikoinaan riitti, sama allas).

Varoitus: Jos kävelet tästä maauimalalta rantaan, niin katso mihin astut, jotkut valitettavasti ulkoiluttavat koiriaan täällä ilman kakkapussia.

 

Rauman seudun melojat vuokraavat rannalta olevasta vajastaan heinäkuun ajan kajakkeja käyttöön. Lisätietoa täällä .

 

Merivesi oli kuulemma ihan lämmintä (minähän en uskaltautunut), "tai ehkä vähän järvivettä viileämpää".

 

Hetken pulikoituaan löysivät muksut jotain selvästikin mielenkiintoista..

Meduusa?

Googletuksen tuloksena ehkä korvameduusa . Pieni sellainen, olikohan 5cm halkaisijaltaan.

 

Lapset jaksaisivat pulikoida vaikka kuinka kauan.

Jälkimmäisen kuvan taustalla näkyy Poroholman aluetta.

 

Löytyi rannalta muutakin tekemistä kuin uiminen.

 

Polkuveneen saa vuokrata 5e/30min.

 

On mm. pitsihuvila Augustin paviljonki , Rantatalo , sekatavarakauppa Supermarket ..

 

..ja kivoja menopelejä, kuten Kake Kaupunkijuna , vesibussi ja purjelaivat Marita ja Kathrina .

 

Suosittelen kyllä sekä kauempaa tulevia, että myös lähiseudun asukkaita tutustumaan Rauman tähän kolkkaan. Paikalliset itse eivät ehkä osaa tarpeeksi arvostaa, mutta onhan täällä hienoa - vai mitä tykkäät? =)



Kanniston kotieläintila 6.7.2014

Vierailimme Kanniston kotieläintilalla Alastarossa.

Heti alkuun hyppäsimme vankkurin kyytiin, oppaana ja kuskina tilan lupsakka isäntä, Tauno Suominen, 79v.

 Oltiin mukana ryhmämatkassa, meitä oli 37henkilöä ja hyvin mahduttiin kaikki kyytiin.

Vaunu on suunniteltu bussilliselle, eli n.50-60hlö:lle, mutta on siellä ollut kuulemma yli 80henkilöäkin! (Paljon siis pieniä lapsia tuolloin, useimmilla aikuisilla kaksi pientä sylissä.) Isäntä ajoi meidät kauimpaan tontin nurkkaan, josta jatkoimme matkaa takaisin jalkaisin. 

Matkalla nähtiin poroja:

(Olivat kuulemma porot juuri nyt rumimmillaan - karvanlähtöaika.)

Ja ylämaankarja:

 

Metsäreittiä käveltiin jonkin matkaa, ja siellä näimme mm. jättiläisen portaat, sekä leikkilinnan sorsan (sorsan kuva kalliossa):

 

Kävelyä tuli alkuun ihan riittävästi, sääkin suosi oikein kunnolla, oliskohan lähemmäs 30astetta ollut.

Heinäallergikoille ei ihan paras päivä, kun sattui paalain olemaan juuri hommissa viereisellä pelloilla.

 

Ruokailimme täällä:

Tilan emäntä Mirja suominen oli valmistanut hyvän aterian meille.

 

Nämä mustat kanat oli muistaakseni jotain harvinaisia:

 

Tilalla on Suomen ainoa seproidi, eli aasin ja seepran risteytys:

Isäntä kertoi, että jos jostain syystä pitäisi valita vain yksi eläinlaji jäämään, niin se olisi ehdottomasti aasi. Sanonta "tyhmä kuin aasi" on niin vale, koska aasia viisaampaa eläintä ei kuulemma olekaan.

 

Tämä Putte-heppa on ainut laatuaan Suomessa:

Putella on kokoa ja näköä, belgian työhevonen. Kavio on noin pesuvadin kokoinen! Hänellä on myös erikoiset viikset.

 

Pari villasikaa:

En tiedä mistä näiden nimi tulee, koska miltään villalta eivät todellakaan tuntuneet - paremminkin teräsharjaa muistutti karvat.

 

Lapinlehmä on uhanalainen laji, mutta täällä niitäkin nähtiin:

 

Tämä suloinen heppa on kuulemma sellainen ahmatti, ettei häntä voi päästä vehreälle laitumelle koko päiväksi, koska hän saattaisi syödä itsensä hengiltä - ei siis osaa lopettaa syömistä:

Me ihan vähän vain annoimme vihreää..

 

Ja vielä hevosia:

 

Lampaat nousivat meidän lasten suosikeiksi:

Siinä oli poru kurkussa, kun tuli lähdön hetki, ja valkeni, että emme voineet ostaa edes yhtä karitsaa mukaamme bussilla kotiin.

 

Paljon muitakin eläimiä nähtiin:

 

Puput asustivat "rivitalossa", 30 yksiössä:

Heitä sai silittääkin (kuten kaikkia muitakin eläimiä, possuja lukuunottamatta).

Tänne paikkaan järjestetään paljon myös leirikouluja (etenkin Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta), ja tällöin jokainen oppilas saa leirin ajaksi "oman pupun", jota hoivata leirin ajan.

 

Leikkimökki oli lasten mieleen:

 

 Ja tietty trampoliini:

 

Oli mukava retkipäivä.