Ompelen, ja teen käsilläni aina jos/kun saan siihen järjestettyä hiukan aikaa. Pääasiassa esittelen täällä ompeluksiani yms. tekeleitäni.
Sydäntä lähellä on myös mm. kirpputorit, sisustus, remontointi, arkipäivän askareet.. Eli aika laidasta laitaan aiheita, mitä milloinkin =)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste makuupussi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste makuupussi. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. lokakuuta 2012

"Uusi" makuupussi

Olen aiemmin tehnyt yhden makuupussin tuunauksen , ja samalla kun Ikeasta ostin silloin sen päällyskankaan, ostin myös toista kangasta, johon ihastuin. Nyt sain aikaiseksi tehtyä siitäkin kankaasta makuupussin. Tämä onnistui hyvin, ja sainkin pitkästä aikaa sellaisen täydellisen onnistumisen fiiliksen, josta usein haaveilen, mutta harvemmin sen saan kokea (jokin ihan minimaalinen pikkujuttukin saattaa olla este tälle täydelliselle fiilikselle - juu nou). ;D

(Kamalat taitokset nyt näkyy kuvissa ihmeen selvästi, pari päivää on kapissa ollut siististi viikattuna.)

Tälläkertaa en tuunannut vanhasta makuupussista, vaan vanhasta peitosta. Vanhan makuupussin avustuksella leikkasin sekä peitosta että tuosta Ikean päällikankaasta sopivat palat, ja kaivoin kätköistäni yhden mustan n.17cm pitkän vetoketjun (uusi, en muista mistä), sekä mahdollisimman pitkän vetoketjun, ja sillä on nyt mittaa n.105cm. Näissä makuupusseissa kun on normaalisti 115cm pitkä (musta) vetoketju, mutta tuntuu olevan aika kiven takana saada mistään sen mittaisia ketjuja (varsinkin, jos ei ole valmis pulittamaan moisesta 13e+postikulut!). Tämän ketjun olen ostanut paikallisesta liikkeestä, Vaatekorjaus&Ideapaja Pilvilinnasta, Merjalta. Tästä kuvasta näkyy, miten vetoketju asettuu yläreunasta:
Mielestäni tulee tarpeeksi ylös vetoketju näinkin. Ja voishan tuohon vielä jonkun nappi/nepparisysteemin tehdä, jos haluaa vielä ylempääkin kiinni saada, mutta tuskin on tarvis.

Edellisen makuupussin tuunauksesta viisastuneena tein tämän ihan ilman ohjeita, ja laitankin nyt tähän muistiin miten tämän tein.

Ihan ekaks kantsii ommella merkit (jos siis sellasia ylipäänsä aikoo). Mä valkkasin nyt tollasen kokonaan ommeltavan merkin sen saumaan ommeltavan sijaan, kun ei täs oikein olis ollu merkille sopivaa saumaa missään.

Laitetaan päälli- ja sisäkangas (mulla nyt tässä peitto) oikeat puolet vastakkain.

Asetellaan kankaiden väliin vetoketjut hammastukset sisään päin, ja vetoketjujen oikeat puolet päällikangasta vasten.

Vetoketjujen pohjukat kannattaa ommella käsin, koska koneella se ei onnistu (siis minä en ainakaan onnistu, koska aina menee ommel väkisinkin jostain kohtaa vetoketjusta huti, ja aukkohan siihen ilmastyy kun pussin kääntää oikein päin).

Kannattaa aloittaa ompelu pitkän vetoketjun pohjukasta, ja lopettaa sen vetoketjun päätyttyä.

Kun pitkä vetoketju on kummaltakin puolen ommeltu, kannattaa tarkistaa oikealta puolelta, että meni niinkuin piti (jos ei, niin tässä vaiheessa asia on vielä helppo korjata).

Sitten mallaillaan, ja varmistetaan, että pussin päällinen kohtaa sisäkankaan (jos ei kohtaa, laitetaan kohtaamaan), ettei tule ryppyjä matkaan.

Pienempi vetoketju ommellaan toiselta puolelta samaan tapaan aloitten kuin isompikin, eli vetoketjun pohjukasta, ja ommellaan ihan kiinni sinne asti, mihin äsken jäätiin. (Ja tietty taas työnjäljen tarkistus heti perään.)

Sitten tulee kohta, jonka ihan itse keksin (joo, minullakin joskus välähtää). Koska edellisessä makuupussissa jäi lopputuloksessa itseäni häiritsemään kääntöaukko, joka tuli vetoketjujen väliin, siihen "aukon" reunaan (pussin ollesssa kiinni siis), niin nyt halusin aukkojen reunat siisteiksi, ja siksi keksin yrittää jättää kääntöaukon makuupussin yläreunaan, pienemmän vetoketjun kohdalle. Onnistui mainiosti, joten tällä tyylillä teen jatkossakin!

Pussi voidaan nyt jo kääntää oikein päin, koska mielestäni on hermoja raastavaa yrittää tehdä kääntöoperaatio jostain mahdollisimman pieneksi jätetystä aukosta (ja vielä niin helläkätisesti, ettei saumat ympäriltä ratkea rytäkässä).

Ompelu "nurjalta puolelta" onnistuu vielä hyvin (onhan aukko iso, vaikka työ nyt asetellaankin ompelukohdan osin siten miten se oli ennen kääntöä - ymmärrettävissä?), joten ommellaan pienemmän vetoketjun toinen puoli, mutta siten, että päällikangas jää pois pelistä, eli ommellaan vain vetoketju kiinni sisäkankaaseen (mulla siis nyt siihen peittoon). Vetoketjun jälkeen stop.

Sitten ommellaan samaan tapaan vetoketjujen välinen osuus kuin toiseltakin puoleltakin tehtiin. (Pussi on siis jo oikein päin, mutta pienemmän vetoketjun aukon kautta onnistuu ompelu "nurjalta" tähän asti).

 Nyt voidaan tämän aukon reunat yrittää saada vielä pienemmän vetoketjun kummastakin päästä muutamalla ompeleella siististi "alkuun". Kun ei enää onnistu, käännetään pussi kokonaan oikein päin, ja ommellaan aukko umpeen (ja se menee ihan itsekseen siistiksi, miten ihanaa).

Muodon vuoksi ommellaan vielä vetoketjun toinenkin puoli samanlaisesti "päältä" (vetoketjun pohjukkaa ei kantsi, menis vaan hermot, ja on hyvä ilmankin).

Valmis!

Jossain ohjeistettiin, että voi hurauttaa vielä ompeleet pussin poikki pitkittäis suunnassa, että kiinnittyy kaikki kerrokset, mutta ite tykkään, että saa olla muhkeempi ilman ompeleita, ja joku mainitsikin, että ilmahan se siellä välissäkin lämmittää, joten ei turhaa työtä mulle, kiitos. =D

(En tosin tiedä, että mitä teen makuupussilla, meillä kun on kasvettu siitä jo ulos, mutta kun niin tykkään näitä tehdä. Tämä löytyy luultavasti lähiaikoina Putiikistani .)

torstai 2. helmikuuta 2012

Makuupussin tuunaus

Olen kauan jo haaveillut makuupussin tuunauksesta, ja nimeenomaan tällä ikean kuosilla. Nyt sen tein! Voi sitä onnistumisen tunnetta, kun sain pussin valmiiksi. Kunnes huomasin jotain, ja olin jo heittää koko pussin pesään. Sitten ajattelin, että ei kai auta kun purkaa koko hoito taas alkutekijöihin, mutta lopulta kuitenkin kuvasin tekeleen, ja ajattelin yrittää, jos voisin elää jotenkin tämän kanssa. Myönnän olevani tekeleitteni kohdalla perfektionisti.. Tämän pussin kohtaloksi koitui uuden kuosin läpi näkyvä vanha päällinen! Siis noiden valkoisten osien kohdalta.. Olen niin pettynyt lopputulokseen, näin kuitenkin uskomattoman paljon vaivaa. Kuvittelin homman olevan ihan piece of cake, ohjeetkin niin hyvät, sekä tosimummon että Ninnun ohjeita sovelsin. Vetoketjun päät oli välillä yhtä tuskaa (joo, ohjeissa mainittiinkin, että ne kohdat kannattaa ommella käsin, mutta enhän minä viitsi, kyllä ne koneellakin saa..). Lopuksi oli ommeltava kääntöaukko umpeen, ja sekin oli uskomattoman vaivalloista, eikä lopputulos ole mieluinen. En nyt oikein tiedä, että mikä fiilis olisi. Edelleen vähän mietin, että jos purkais koko hoidon, ottais sen vanhan päällisen sieltä välistä pois. Harmittaa kyllä vietävästi, että en ottanut sitä heti pois, mutta kun siitä olis pitänyt avata tikkaukset, ni jätin paikoilleen..
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...