No hitto miks ei

 Sain viime viikolla niin puskista yks kaks yllättäen puhelun, mistä meni kyl hetkeks pasmat ihan sekaisin. 😅 Satakunnan viikko -lehden toimittaja kyseli mua haastateltavaksi. Ihan suoriltani en uskaltanut heittäytyä mukaan, mut hetken harkittuani mietin, et no hitto miks ei. 😁 Kerrankos tääl eletään ja ihan normi-ihmisiä(kin 😂 ) lehtiin haastatellaan jatkuvasti. 

Oon täs muutenkin iän myötä alkanut pohtia, et miks me suomalaiset häpeillään ja nolostellaan tosi usein, milloin mitäkin. Ei kaiken tarvis olla aina niin vakavaa (väkisin vakavia asioita täs maailmas on jo ihan tarpeeks 🙄 ), joten huumorin käyttö on enemmän kuin suotavaa, ja itelleen pitää osata nauraa. 💁🏻‍♀️ Kaikki myös mokaa joskus, mut mitäpä olis tasapaksu elämä ilman lisämausteita? 😁 Turha siis tuhlata aikaa painumalla maanrakoon häpeämään yhtään mitään! Ainakaan pitkäks aikaa. 😅 Onhan sekin ikimuistoinen matka siel "maanraossa" hetkellisesti käydä, mut rypemään sin on turha jäädä. 😄 Mikäs sen nauruhermoja kutkuttavampaa kuin mehukas tositarina muillekin jaettavaksi. 😂 (Vaatii monesti vähän aikaa ennen kuin saa asian ens omassa päässä käsiteltyä ja muotoiltua sen sanoiksi.) Lisäks nää tilanteet on takuulla myös niitä kaikista kasvattavimpia ja opettavaisimpia juttuja elämässä. Yleensä (ei toki aina) samaa mokaa ei tuu hirveesti toisteltua sen ekan kerran jälkeen. 😂

Otetaan siis ilo irti elämästä eikä murehdita menneitä tai oteta turhaan huolta huomisesta. 🥰 Uskalletaan rohkeesti astua toisinaan myös sen oman mukavuusalueen ulkopuolellekin. 💪 Mitäpä siitä, jos oma pärstä koristaa vaikka sanomalehden kantta. 😂 En häpeä, vaan oon oma itteni! 😃

Tuija Saarinen oli mukavaa juttuseuraa, ja osas näköjään poimia taitavasti juttuun olennaiset asiat. Mähän höpisin taas tuttuun tapaani tietty ummet ja lammet, mut onneks ei ihan kaikki tullutkaan lehteen. 😆 Räpsi hän parit kuvat kans. 😊📸

Lehti luettavissa netistäkin, Lehtiluukusta (klikkaa tästä niin avautuu) , ja nettijuttuna täällä, klik .

"Katse eteen ja suupielet ylöpäin! Teen vastoinkäymisistä voimaa. Katse eteen ja suupielet ylöspäin! Antaa tulla! Kestän kyllä, periks en tuu antamaan." 🫶

Muista tärkein - uskalla olla oma ittes. 🙏 (Lampaat on eläiminä tosi söpöjä. 🤗🐑 )

Vähemmän myrkkyjä kiitos

Mietinpä tässä, kun kaikenmaailman lisäaineita, kemikaaleja ja myrkkyjä kertyy ihmisten elimistöihin ihan väistämättä väkisin. Jos vaan suinkin pystyn omalla toiminnallani edes pieniltä osin suojautumaan, ni mielelläni sen teen. Toki teot on minimalistisen pieniä, mut omilla valinnoilla voi edes yrittää vaikuttaa. Valitettavasti tässäkin kohtaa rahakkaampana olisi helpompi tehdä parempia valintoja. Otetaanpa arkinen esimerkki ruokakaupasta. Muun muassa leikkele vaihtoehtoja on vaikka ja kuinka, mutta mitä puhtaampaa ja lihaisampaa haluaa, niin sitä enemmän joutuu maksamaan. Mehuja ja limsoja saa myös hiukan edullisemmin, mikäli suostuu juomaan hermomyrkkyä (E951 aspartaami)! 🤢

(Kuvan nappasin loppukesästä ja sopi nyt jotenkin tähän - kiehtovan nätti kasvi, mutta myrkyllinen sudenmarja.)

Sen lisäks mitä suuhunsa laittaa ja siten sisäisesti "myrkkyjä" kertyy, vastaanottaa niitä roppakaupalla myös ulkoisesti. Kun mun hiukset alkoi harmaantua jo alle 3-kymppisenä, kävin kampaajalla värjäyttämässä tyvikasvun aina noin viiden viikon välein, lähes 10 vuoden ajan. Kerran sain oudoin reaktion väriaineesta. Päänahka sattui, kihelmöi, poltteli, ja hiusrajaan ilmestyi näppyjä.. 😰 Jälkeenpäin tajusin yhteyden tuolloin syömääni antibioottikuuriin (pitkin hampain moisiakin "myrkkyjä" on joskus syötävä 🤷🏻‍♀️). Flagyl kuurin aikana, ja varuiks jopa 3pv kuurin jälkeenkin, tulee välttää alkoholinkäyttöä (antabusreaktio). Tajusin, et alkoholin välttely olis pitänyt ottaa tosissaan myös ulkoisesti eikä vain sisäisesti. 💊

Kun jouduin elämässäni toisen kerran syömään saman kuurin, otin varman päälle ja jätin niin alkoholipitoisen puhdistusaineen, kuin kasvoveden ja deodorantinkin pois. Meikkejä käytän aniharvoin, lukuunottamatta ripsaria. Ripsiväri pitääkin olla vedenkestävää, niin ei tarvi miettiä esim. säätä, ei haittaa vaikka tulisi kaatosade. Siinä toki on sitten putsaaminen iltaisin vähän haasteellisempaa ilman tujuja aineita, mutta hyvin olen onnistunut saunassa ihan aqualan L perusvoiteen kanssa. 😄 Ihan paras voidepesuihin myös intiimialueelle, vink vink. 😊👌

Mieluisaa deodoranttia sainkin hetken etsiä. Sen lisäksi että sen pitää olla alumiiniton (alumiini mm. tukkii hikirauhaset, jolloin kuona-aineet kertyy kehoon), halusin nyt löytää lisäksi alkoholittoman. Viimein löysinkin sekä alkoholittoman että alumiinittoman vaihtoehdon juuri Raumalle avatusta Normal myymälästä - Pure & Care Crystal Deo Stick 100% luonnonkidedeodorantti. Kieltämättä aika ennakkoluuloisena otin tuotteen testiin, mutta onneksi annoin sille mahdollisuuden, koska nyt voisin väittää, että en ikinä enää muuta käytäkään. 😃 Todella hyvä tuote! Eikä ole ollenkaan hankala käyttää, vaikka pitääkin kostuttaa aina ennen levitystä. Levittyy hyvin, kuivuu tosi äkkiä, ei tahmaa tms., ja mikä tärkeintä; pitää hien kurissa eikä kainalot/paidat haise. 😌🙏 Samaa paitaa pystyy siis käyttämään ilman pesua välissä toisenakin päivänä! 🥳

Suihkusaippua ja shampoo mulla on nyt ollut ihan markettien Urtekram luonnonkosmetiikkaa. Muuten hyviä, mutta olis kiva jos luonnonkosmetiikkaankin voisi jotenkin saada miellyttävämmät tuoksut. Ei tietenkään mitään vahvoja tuoksuja kuitenkaan, mut herkästi luonnonshampoo tuoksahtaa "savelle/mudalle", mikä kylläkin häviää hiuksista kuivuessaan pois, eli "tuoksuhaitta" ympäröi nenää tasan sen aikaa mitä tukka kestää kuivua (itellä useampi tunti, kun fööniä en käytä). 😀

Millasia vähemmän myrkyllisiä valintoja sä oot elämässäs tehnyt? Jakaisitko jonkun oman helposti toteutettavissa olevan pikkuvinkkisi, kiitos. 🤗🙏

  

Korttiaskarteluja

 Korttiaskartelu on ihanaa puuhaa. Ainut miinus on se, että se vie ihan järjettömästi aikaa! Yhteen korttiin uppoaa väkisinkin useampi tunti. Mut on se vaan niin palkitesevaa, kun saa jotain aikaiseksi. 😊

Kaikkia kortteja en oo huomannut kuvata, mut tässä joitain. 😀

Kummipojan korttiin hyödynsin vanhoja poistokirjoja, ja tulostin pikkukakkosen. 🤗

Kummityttö sai avaruusteemaisen kortin, johon myös hyödynnetty poistokirjoja. 🪐

Serkku meni naimisiin ja hääparille askartelin tämmösen kortin. 💫

Harvemmin muistan nimipäiviä, mutta kummipoika onnistui saamaan tällaisen nimpparikortin tänä vuonna. (Teema samanmoinen kuin aiemmassa synttärikortissa.) 🎺

Vanhempi tytär täytti jo 19v, ja sai tämmösen kortin. 🥰

Äitin synttärikortti. 💜

Kummitytön isoveljen kortti. 💣

Anopin synttärikortti. 🦋 (Nopee räpsy autosta ennen kortin luovutusta. 😅 )

Isoveli sai "lempikappaleensa" innoittaman synttärikortin. 😄 Taustalla myös lahja (mikä piti tietty ite lukaista ens. 😇😁 )

Veljenpojan synttärikortti. 🦹🏽‍♂️

Vävypojan 19v synttärikortti. 💙

Kummipojalle "karkkirahakortti". 🍬🍭🍫

Äitin miehestä on "kummitellut" tallessa jo muutaman vuoden yks saunahattukuva. Nyt sain hyödynnettyä sen, se kurkkaa tuolta ikkunasta kun avaa ikkunaluukun. 😁 Kortin maisema on kierrätetty vanhasta seinäkalenterista. 😊👌 Ja tietty harrastuskin on tuotu kuvaan, tyylikkään fillarin muodossa. Hottia saunas tietty on! 😄

Nää on muuten sellasia hommia, mitä ei voi tehdä juurikaan etukäteen. Kaikki on uniikkeja, ja pyrin tekemään saajansa näköisen kortin. 😊

Nelkyt vee

 Aika hurjaa. Täytin viikko sit 40v. 😳 Jotain ikäkriisiä meinaa aika ajoin pukata, mut sit käännän ajatukset kiitollisuuteen, et oon saanut jo näinkin pitkän elämän. 🙏 Kaikille sitä ei syystä tai toisesta suoda. 🥺 Mun elämä on nyt ihan mallillaan. Oon tyytyväinen tähän. 💁🏻‍♀️ Aina toki viilattavaa löytyy, mut noin pääpiirteittäin nyt on hyvä näin. Toivottavasti edessäkin ois vielä useita vuosia. 👍

Kroppa on alkanut elää vähän omaa elämää.. 🤔 Mistä ihmeestä voikin kiloja kertyä ja mihinkäs muualle kuin keskivartaloon jämähtää. 🙄

Just oli kollegan kans viikolla puhe stressistä. Mä oon huono tunnistamaan omaa stressiäni. Voin rehellisesti väittää etten stressaa, mutta jonkin ajan kuluttua huomata, että kyllähän mä stressasinkin. Vahvasti epäilen, että stressitila onkin mulla nyt suurin painon hallinnan haastaja. 😕 Onnellinen olen, että yrittäjyys on historiaa, koska kaikenmaailman uudistuksetkin tuli sotkemaan toimintaa. Palkallisena vaan on helpompaa. Vähän aikaa sitten toivoin kovasti saavani vakkaripaikan, mutta nyt oon tyytyväinen määräaikaiseenkiin soppariin. Ja ajatus tuntuu päivä päivältä kirkastuvan, et mihin tarkalleen sen vakkaripaikan haluaisin kohdistuvan. 🤗

Omaa hyvinvointia ei tue myöskään tämänhetkinen ravintopuoli. Työpäivän yksi 20minuutin ruokatauko omien eväiden syöntiin ei sovi mulle. Eka 5min. menee äkkiä jo vessakäyntiin ja vedenkeittimen odotteluun. Olen hidas syömään, joten hotkiminen on välttämätöntä. Ja mitä sit suuhuni ahdan, kun ei meillä ole niitä kuuluisia edellispäivän jämiä kotoa mukaan otettavaksi. Ekan kuukauden sain alas tuorepuuroa. Joka päivä sama satsi. Sit tuli seinä vastaan ja fiilis, et oon ennemmin syömättä mitään kuin jatkan samaa. Toisinaan on kauppa ollut työmatkan varrella jo auki töihin mennessäni, ja oon sieltä hakenut jotain nopeeta einestä mukaani. Ravitsevaa ja terveellistä? 🙅‍♀️ Niinpä niin.

Liike on lääke, ja liikkeellä oonkin niin paljon kuin mahdollista. Mielenkiinnosta kävin just elämäni ekaa kertaa InBody mittauksessa. Tulos ei ollut niin huono mitä pelkäsin, sain 81/100 pistettä. Ajattelin keväällä käydä uudelleen, ja toivon et saisin edes vähän painoa putoamaan (tai vähintäin painonnousun stoppaamaan!). Lisäks olis suotavaa jos rasvamassakin hiukan vähenis. Lihasmassa taas olis ihan tervetullutta, varsinkin käsiin, mitkä mul on ihan spagettia! 🙈 

Lepo toteutuu.. aika hyvin. 😬 Nukahdan iltaisin nopsasti, ja nukun sikeästi aamuun asti (paitsi su-ma öistä on nyt tullu hankalampia.. 🥱 ). Toki silläkin saralla olis parannettavaa, eli harvoin arkena tulee niitä suositeltuja 8h yöunia. Iltaisin on vaan niin paljon tehtävää, että ei ehdi ajoissa nukkumaan. 😕 Perjantai-iltaisin on saavutus pysyä klo 21 asti hereillä. 😅 Mut sit ehtii hyvin la aamun TRX-treeniin Walimolle puol kympiks ilman herätyskelloa. 😃👌

Neljä ja nolla, näin on hyvä olla. 💯

Vapaus

 Parasta elämässä on vapaus. Ja kesälomalla tähän on mahdollisuus. Varsinkin nyt kun on lapset jo isoja. ❤️🙏

Nauttia voi ihan mistä vaan. Kun ei ole pakko tehdä mitään, tuleekin tehtyä ehkä jopa enemmän. Eikä kokoajan tarvi olla edes hirveen tehokas, kun nyt saa (ja pitää) vaan ollakin. 😇

Voi vaik fiilistel vanhas saunas ja sen saunakammaris. Välil vilvotel ulkon, eikä tuu edes vilu. 😊👌

Se o kesä ny. 🫶

Kummitäti 60v

 Kummitäti täytti pyöreitä ja pää löi ihan tyhjää. Jotain viemistä halusin keksiä, mut kaikki krääsä oli poissuljettua. Lahjakortteja olis ollut miljoona vaihtoehtoa, en osannut päättää mihin ois ollut mieluisin. Siispä päädyimme veljien kanssa kimppalahjaan, omatekoiseen lahjakorttiin mikä kelpaa mihin vaan. 😁

Onneks kaapeista löytyy jonkin verran materiaaleja. Korttipohjan testasin taitella ens ihan kopiopaperista, ja kun tuli sopiva, taittelin sen tukevammasta "pitsipahvista". Taitokset on tarkoitus avata noin että kortti pysyy kartion mallisesti pystyssä. Tueksi teippasin 2-puolisella kohoteipillä pahvisuikaleen kortin reunaan, johon tuon "nimikyltin" saa nojalle. Vanhat kunnon valokuva-albumit kaivettiin esiin, kuvista otettiin kuvia, ja sit vaan tulostin laulamaan. 

Tältä kortti näytti auki taiteltuna, kummaltakin puolelta. Keskellä siis tasku "lahjakortille" (rahalle). Taskukin kiinnitetty ala- ja sivureunoistaan 2-puolisella kohoteipillä.

Lopputulokseen olen suht tyytyväinen, vaikka kiirehän väsäämisessä tuli. Olisin helposti voinut vielä muutaman tunnin viimeistellä, mutta ehkä onkin selkeämpi näin. 😅

Lukuvuosi 2022-2023

 

Niin vaan alkaa lukuvuosi 2022-2023 vedellä viimisiään kun kevätjuhlakin on nyt just jo onnistuneesti takana. Aivan mahtavasti lapset esiintyivät, voittaen jännityksensä. 🥰 Mun työpari on semmonen tehopakkaus et oksat pois, hoitaa kädenkääntees homman ku homman. 💪😀 Mä pyrin hoitamaan ain oman osuuteni kunnialla ja pakko mainita, et meidän tiimissä homma toimii. 💞 Täs vaihees ei sais pysähtyä miettimään yhtään syvällisemmin.. alkaa heti haikeus hiipiä mieleen, rintaa puristaa, pala nousta kurkkuun, nenä vuotaa ja kyyneleet valua. 🤷🏻‍♀️ Mieletön lukuvuosi takana. ✨️ Kiitollinen olen kaikesta ja kaikista. 🤗 Tietysti mukava työyhteisö on kaiken A ja O 👌 - mahdollistaa työssä viihtymisen ja vaikuttaa siten isosti ihan koko elämänlaatuun. 😊 Mut eniten ikävä tulee näitä kaikkia lapsia, kenen kans ollaan oltu tiiviisti yhdessä liki vuosi. 🥹 On käsittämättömän huikeeta (ja samalla niin raastavan haikeeta), miten syvä yhteys on välillemme syntynyt (ja siks iskee hirvee luopumisen tuska). 🥺 Lohtuna toki tänään kirjoitettu työsopimuksen jatko. Pari kuukautta sit harmittelin kun en tullut valituksi hakemaani paikkaan ja jäin toiveikkaana odottelemaan koska mua onnistais. Nyt sit onnisti (vaikka ei vakkaripaikka ookaan, mut ei myöskään vuorotyö). 🍀 Todennäköisesti pääsen kiertävänä varhaiskasvatuksen lastenhoitajana vierailemaan tulevana lukuvuonna myös eskarissa, joten ei sentään ihan hyvästejä tarvii jättää. ❤️

Stressi työnjatkumisesta on siis (tältä erää, tältä vuodelta) ohi. 🙏 Nyt on hyvä näin. 😊

Alana VaKa

Jätin yrittäjyyden siinä toivossa et ainainen stressi työn jatkumisen epävarmuudesta helpottais. Kyllähän se helpottikin.. hetkellisesti. Ei nämä määräaikaisen työn 5kk pätkät oo kuitenkaan pitemmän pääl järin mieltä rauhoittavia. 🙄

Oon tottunu oleen tehokas. Niinku et aina pitäis vaan saada jotain aikaseks. Kalenterin pyrin pitämään mahdollisimman tyhjänä, mut en ikinä toimeton oo. Mieles on tuhat asiaa, mist kiireellisyysjärjestykses otan osan kerrallaan toteutettavaks. Nautin kun saan hoideltua asioita valmiiks, jotain näkyvää aikaseks. Tää työnhaku on nyt jotenkin niin tylsää, masentavaa, alentavaakin ajanhaaskausta, et ei meinaa pää kestää. Kun olis joku varmuus, niin miten paljolta säästyiskään iha vaa sil tiedol, et homma jatkuu. Vois keskittyy olemiseen, tekemiseen, suunnitteluun, toteutukseen, vapaasti hengittämiseen ihan toisel taval. Vaik kui pyrin positiivisuuteen, ni rajans kaikel. Joo, ain vois asiat olla huonomminki (näi ajatellen saa loivennettuu pettymyksen tunnet..). 😕

Avoimii paikkoi tupsahtelee tasaseen tahtiin kuntarekryyn, joten niit sivui olis vähä niinku pakko seurat päivittäin, ettei jää hakemat johonki mieluisaan paikkaan, menis mikää mahis sivu suun. Ain vaa harvemmin ja harvemmin on tarjol vakituisii työpaikkoi (VaKa). Tämä jos joku on semmost suurinta energiaa tuhlaavaa turhauttavaa ajanhaaskausta. Istua vapaapäivänä sisäl lamaantuneena selaamas mitä vois ol tarjol. 😔

Vapaa-ajal vois ennemmi ol iha omaa aikaa, aikaa läheisten kans, aikaa ladata akkuja, tyhjentää pää menneestä viikosta, nollata ajatukset jne.. eikä stressata koht "rentouttavan" viikonlopun jo loppumist ja aamust taas täydel tehol alottaa uus viikko, uutta intoa ja energiaa puhkuen. Kaikkensa saa ain antaa, joten itellekin jotain pientä helpotusta elämään sois. 🙏

Alkaa väkisin aika ajoin alanvaihtokin hiipiä mieleen, jos ei muuten saa elämään mitään "turvaa" tän jatkuvan epätietoisuuden tilalle. Vaakakupissa painaa viel raskaasti halu tehdä tätä itelle mieluista työtä, työtä mikä tuntuu omalle alalle ja itel luontevalle. 🫶

Sen verran osaan olla "itsekäs" (vai mitä tää nyt sit onkaan) et oon rajannu työnhakuni kävelymatkan päähän. Miksi? Siks et oon ennemmin vaikka autoton työtön kuin työssäkäyvä ketä joutuisi laittamaan pienestä palkastaan ison osan autoon ja auton käyttökuluihin. 🤷🏻‍♀️

Tällä alalla ei ois varaa menettää yhtään kunnollista työntekijää. Oikeesti hirvittää pienten lasten "laadukkaan varhaiskasvatuksen" toteutuminen tulevaisuudessa. 🥺

Tyttö sinä olet tähti

Pikkuveljeni esikoinen, suloinen tytär kastettiin tänään (tai siis eilen, kun kello näköjään kiirehtii eikä tunnit vuorokaudessa riitä.. 😅 ). 

Mulla oli ilo ja kunnia alkaa pienen prinsessan kummitädiksi. 🩷🙏

Mikä ihana syy ryhtyä käsitöihin ja askarteluun! 😃

Ihan ensin virkkasin hänelle pupurätin / unirievun. (Olen vastaavan tehnyt aiemminkin, se löytyy täältä *klik* .) Koukku nro 3, lanka Novita Tennessee. 

Koristelin varastoimastani kenkälaatikosta lahjapaketin.

Ylimmissä kuvissa näkyy lähtötilanne. 

Tää oli harvinaisen jykevä kenkälaatikko. Tulikin aikas kiva, ainakin omaan silmään. 😊 Toivottavasti tästä on iloa vielä jatkossakin, tyttösen säilytyslaatikkona.

Jostain eksyin sellaiselle fb sivulle kuin Emman korttikulma, ja sieltä bongasin niin ihanan idean (*klik*), että oli vaan pakko toteuttaa vastaava oma versio. Eli tällainen ristiäiskortti & korttiteline -yhdistelmä. Mielestäni aivan huippuidea!

Päällystin/koristelin kaikki 4 sivua (siis 2 "kantta", molemmin puolin), enkä tehnyt erikseen korttia vaan koko teline toimittaa myös kortin virkaa. Etusivulle jätin valkoisen "kyltin" tyhjäksi, jotta siihen saa lisättyä vauvan nimen. Rinkulat ovat avattavat, joten niihin saa näppärästi kerättyä kaikki ristiäiskortit yhteen nippuun säilöön. Saranarengas nimikkeellä löytyi Rauman askarteluohjauksesta (*klik*) nuo rinkulat, kuten myös nämä kovat "kannet" (en nyt muista mitä materiaalia, mutta jotain pahvista tukevampaa, mihin mattopuukko puri). Ja löytyi sieltä toki paljon muutakin kivaa. 😄

Laatikkoon sujahti myös kultasepänliikkeestä valokuvakehys, ja pienet sievät sukat+rusettipanta. 🎀