Rappusten riisunta

 Pitkästä aikaa vähän remppaa. Tai no, edes rempan alkua (lue: tuhotyöt tehty 😁).

Aika pitkä pinna oli, kun 10v (kyllä, kymmenen vuotta 😳) jaksettiin talloa urakalla sukkia rikki näissä rappusissa. Nyt se on ohi. Sukkien tuholaiset, ne viholliset ruuvit, on nyt poistettu. (Ja muistan taas arvostaa akkuporakoneen olemassaoloa. 🙏)

Kuvat on siis ennen, ja 180 ruuvin (+punaisen maton) poiston jälkeen.

Semmoset niistä nyt sit tuli. Toisaalta mulle nää rappuset kelpais ihan näinkin, mut ehkä niihin nyt jotain tarvis keksiä. Mut mitä? 🤔

Keittiön päivitys 07/2018

Vihdoin saatiin päivitettyä keittiömme vähän toimivammaksi.

Käytän enemmän kuvia, vähemmän sanoja, niin on varmasti selkeämpää. =D

Ennen-jälkeen:

Kyl nyt kelpaa!

Vanhat yläkaapit jäi viel, saa nähdä kuin pitkäks aikaa..

Suunnittelu, kalusteet ja asennus ihan naapurista, eli MaVi kalusteesta. =)
Ja höyryuuni!! Miten onkaan tähän asti selvitty ilman!? (Vaikka en viel ihan täysin osaa sitä käyttääkään, mut silti!)

Verhot ja tabletit Prismasta, Vallilan Raumaa.

(Muutama vielä vanhempi keittiökuva täällä *klik* ja täällä *klik*.)

Makuuhuone

Pikkuremppa on niin arkipäivää, että pitää välillä oikein pysähtyä tarkastelemaan mitä on saatu taas aikaiseksi. Talomme ensiesittelyyn pääset tästä (eihän siitä ole kuin kohta 3v aikaa..). Siellä puhuin "ehkä" makuuhuoneemme paikasta, ja se siis toteutuikin.

Makuuhuoneemme ennen ja jälkeen:

Vanhat patterit pyrimme säilyttämään, ihan muutamia jouduimme uusimaan. Makuuhuoneessakin toinen patteri on vanha, toinen uusi. Ikkunat halusimme ehdottomasti säilyttää, ihanat vanhat "aaltolasit" karmeineen kaikkineen. Kokolattiamaton alta paljastunut lankkulattia haluttiin ehdottomasti jättää esiin. Pinkopahvit seinillä säilytimme, ne oli vähän haastavaa käsiteltävää, mutta saatiin uusi tapetti lopulta seinillä pysymään. Seinien kupruilu ei meitä haittaa, se kuuluu talon henkeen. =)

 

 

Kiinteät kaapit ovat ihanat, mutta valitettavasti epäkäytännölliset, niiden syvyytensä vuoksi. En silti valita, koska varsinkin hätäsiivouksissa kaapit ovat korvaamaton apu - nehän syövät tavaraa sisäänsä uskomattomat määrät. ;)

Toinen vaatekaappi muutti mukanamme vanhasta kodistamme, ja on jäänyt tuohon paikkaan, mihin se silloin kannettiin. Ehkä se vielä vaihtaa paikkaansa, jos/kun sille sopivampi paikka ilmaantuu, mutta nyt se saa luvan sopia tuohon. kivasti sekin nielee vaatteita sisäänsä piiloon.

 

Tältä näyttää siis makuuhuoneemme nyt. Olen tyytyväinen.

Eihän kukaan huomaa vielä puuttuvia ovenkahvoja (näihin vanhoihin oviin sopivia kun ei tunnu enää mistään löytyvän - aina on jokin pieni eroavaisuus, ettei sovi..).

Päiväpeitto on haussa. Joku ihana pitsinen/virkattu olisi unelma..



Tuunattu pihakeinu

Olipa kerran vanha keinu, joka kaipasi vähän ehostusta:

 

Sitten heilahti taikasauva (miehen toimesta, mut kuitenkin) - ja tsadam!

 Keinu on kuin uusi. =D

 

Kyllä nyt kelpaa taas kiikkua. Jotain tulipunaista kukkaakin kaipaisi keinu selvästi ympärilleen, kunhan nyt ensin asettuisi aloilleen (osaisikohan se etsiä itse itselleen sopivan paikan tästä pihamaalta?).

Talo, ja vielä kattokin esiin

Meillähän oli kevät-kesällä pihallamme oikein kunnon savotta ( *klik* ), mutta ennen-jälkeen kuvat ovat vieläkin esittelemättä, joten yritän nyt saada jonkinmoisen esittelyn aikaiseksi.

Tässä metsuri(t) hommissa, pari puuta jo saanut kyytiä (ja joo, meillä oli jo valmiina fiksusti klapipino pihassa, joka sitten jäi kaatuvien puiden alle). Ja kaikista järjettömin juttu oli, että olin juuri haravoinut pihamme (enhän voinut tietää varmaksi milloin se metsuri sitten tulee, ja hänhän tulikin lähes heti kun sain urakkani valmiiksi). No, olinpa tehnyt hyvän pohjatyön, kelpasi sinne tulla hommiin..

Kuva on otettu pyörätieltä.

Tämä kuva on lähes samasta paikasta, hiukan kauempaa vaan, ja näkyy hyvin miten piilossa talomme oli .

Voitte kuvitella jysäyksen, jonka tämän kokoluokan puu saa aikaiseksi iskeytyessään maahan. Näitä kaadettiinkin tästä talon ympäriltä n.40kpl! =O

Yksi puu pihan kulmasta piti kaataa naapurin pihaan, ja onneksi kaikki meni juuri niinkuin pitikin. Puu oli niin kiinni linjoissa, että metsurin piti kiipustaa puuhun, ja harventaa oksia aika reilusti ennen kuin uskallettiin kumota se.

Näkymä kuistilta. Meni kyllä tovi ja toinenkin, että saatiin näkymä taas tähän malliin.

Näkymä kuistilta tielle päin.

Tieviitta "Parrukuja" osuu ja uppoaa.

Yläkuva ennen, vasen alakuva kesken, ja oikea alakuva jälkeen (vaikka ei valmis, tukkipino nököttää edelleen tuolla, mutta on sentään nätti pino).

Pääsin sitten haravoimaan myös urheilukenttää!

Tämä tyyli sopii minulle:

Evääthän on retkeilyn kohokohta, ja meillä riitti astua kuistilta, ja tsadaa - oltiinkin jo metsäretkellä, ja ei muuta kuin eväät esiin. ;D

Jotkut vaan ei koskaan opi.

Tietty pihaa siivotessa (siis sitten joskus, kun ekaks oli saatu kaikki järkyttävän suuret ja painavat tukit edes hiukan nippuun) piti taas aloittaa haravointihommat. Joo, ei siinä mitään, mutta suunnitelmallisuus ei olisi pahitteeksi, koska kun haravointiurakka oli jo hyvässä vauhdissa, alettiin katon putsaus operaatioon, ja koska katto oli ihan sammaleen peitossa, voitte kuvitella oliko haravointini tulos enää kauaa nähtävissä.

Homma alkamassa, katolla paksu sammalvaippa (ja piha alta niin siistinä jo).

Yleisö valmiina - show alkakoon.

Uusi painepesuri osoittautui ihan kelpo peliksi, ja antoi sammaleille kylmää kyytiä.

Lopputulos:

Katto näkee taas vuosien jälkeen päivänvalon, ja äiti sai taas lisää haravoitavaa.

Pannuhuoneesta olkkariin

Remontti edistyy.

Nyt vähän jopa ripeämmin, koska ollaan ekaa kertaa palkattu apuvoimaakin, nimittäin putkihommiin ihka oikea putkimies. Ihana kun ei tarvitse itse lähteä kiertelemään rautakauppoja ihan ummikkona, vaan tää työmies kantaa kaikki tarvittavat mukanaan ja omaa kunnon työkalut, joten on siisti työnjälkikin.

Tässä hiukan lähtökohtaa (hankala paikka kuvata, siksi surkeat kuvat):

Vanha lämminvesivaraaja ja kattila olivat pakkasen puremat, ja siten myös käyttökelvottomat. Kattila lensi pihalle jo ennen kuin ehdin sitä kuvata.

Pannuhuone ei vielä ole valmis, mutta eilen saimme täyttää lämminvesivaraajan, ja tänään saimme Atmokseen ekan kerran tulen. Tässä kuvakollaasi pannuhuoneen edistymisestä tähän asti:

 Eli kaksi vanhaa öljysäiliötä sai väistyä pois lämminvesivaraajan tieltä. Sitten joutui mies piikkaus hommiin, ja lattian valaamiseen, jotta saatiin varaaja omaan soppeensa (siis mies sen sinne jotenkin taikoi, yksin..! ). Nyt on jo uusia putkia asennettu, ja kaikkia kivoja mittareitakin näkyy siellä täällä (joo myönnän, en ole tarpeeksi perehtynyt asiaan, jotta osaisin kertoa pannuhuoneen toiminnasta asiallisemmin).

Sormet ja varpaat on nyt ristissä, että saataisiin vielä patteriputketkin asennettua lähipäivinä (ja patterit), jotta ei ihan puuhellan varassa jouduta talvehtimaan. =/

Jotain on sentään tullut taas valmiiksikin asti - nyt meillä on olkkari!

No siis, (taas kerran) listoja vaille valmis.

Seinät vielä ammottaa tyhjyyttään, mutta eikös se ongelma poistu ajan myötä kuin itsekseen, epäilen. En halua lähteä etsimällä etsimään mitään tauluja, peilejä, mattoja yms. tilpehööriä, vaan toivon törmääväni jonain päivänä kirppiksellä sellaisiin ihanuuksiin, jotka suorastaan odottavat meille kotiutumista (mielellään puoli-ilmaiseksi, jos ei ihan ilmaiseksi). ;D

Olohuoneessa ei ollut piilotettuna niin hienoa lankkulattiaa kuin parissa muussa huoneessa..

..joten päätimme laminoida lattian samalla laminaatilla kuin yläkerran muksujen huoneitakin ollaan laminoitu ( täällä ja täällä , herttinen, jos nyt oikein selaan päivityksiäni, niin en ole ilmeisesti vieläkään saanut esiteltyä esikoisen huonetta kokonaisuudessaan, vaikka se oli eka muksujen huoneista, mikä saatiin valmiiksi.. asiaan on tulossa korjaus, kunhan saan hänet raivaamaan legonsa lattialtaan niin, että mahdun kameroineni sinne sekaan).

Olkkarin katon parissa meinasi mennä hermot lopullisesti ( *link* ), mutta kylmästi sitten vaan huidon rapisevat kohdat pois, ja vedin varovasti vain yhden ohuen uuden maalikerroksen, ja hyvä tuli (vaikken itse tyytyväinen olekaan, mutta tuskin kukaan niin tarkkaan syynää, että huomaisi saman, mitä minä itse tekijänä näen).

Vasemmalla lähtökohta, ja sitten nykyiset näkymät olkkariin astuttaessa.

Tässä näkyy tapetoinnin aloitus ja viittä vaille (tai siis pari senttiä vaille) valmis. Miten aina sattuukin niin sopivasti, että jää sentistä-parista kiinni. No, onneksi oli tapettia reilusti. Tapetti on tilattu edullisettapetit.fi:stä, täältä . Ei ollenkaan paha hinta, 8,50e/rll, ja olemme tyytyväisiä lopputulokseen.

Näkymä pariovista olkkariin (eli ruokailuhuoneesta, josta tulossa esittely heti kun joku ryökäle saa siivottua ompelukoneensa yms. sinne kuulumattomat ryönänsä pois sieltä kierumasta).

Kuvakollaasi uudesta olkkaristamme:

Pöytä on vanha, tuttavalta ostettu. Sohvaryhmä on kirppikseltä (myrkynvihreä, samettipinta, ja tummaa puuta koristeelliset tassujalat). Vanha puinen sänky on äitini edellisen kodin ulkovarastosta, ja kaipaa vähän kunnostusta. Tarkoitus olisi tehdä siitä sohva, mutta saa nähdä milloin olisi moiseen aikaa. Hirveän kokoiset kaiuttimet mies tilasi jostain, ihan ovat siis uudet ne. Vanha soitin muutti mukanamme, olen sen esitellyt täällä . Lamppu on kirppikseltä. Tumman lilat (luumut?) verhot kävin ostamassa Jyskistä, 8e/kpl, ja jopa pituus riitti hyvin. Nojatuolin viereinen kaappi muutti myös mukanamme, ja sekin on aikoinaan kirppikseltä ostettu.

Ai niin, ja viimeisin kirppislöytömme on tuo kirstu. Aivan upea ilmestys, ja se pitääkin esitellä tarkemmin:

Nainen, joka kirstua oli myymässä, kertoi että kirstun oli puuseppä tehnyt v.1936 hänen äidilleen. Hänen äidin siskolle puolestaan oli sama taitaja tehnyt sängyn. Hän itse oli nyt muuttamassa pienempään asuntoon, eikä kirstu mahtunut sinne, joten siksi oli myynnissä. Kirppis oli tässä ihan naapurissa, ja kantokahvat kunnossa, joten miehen kanssa se sitten kannettiin pikaisesti kotiimme. =)

En huomannut kuvata kirstua tyhjänä, enkä sitten jaksanut alkaa tyhjentää sitä kuvausta varten, joten kangasvarastoni (tai siis osa siitä, vaikka paljon tännekin upposi) on nyt vähän "tiellä" kuvissa. Kannen alla on "salaluukku", sieltä löytyy myös vuosiluku. Vasemmassa reunassa on lokero, johon sopii hyvin esim. virkkuukoukut tms.. ;D

Aiheeseen pikkuveli, on jo pitemmän aikaan pitänyt myös tehdä päivitystä, joten se osio tulee nyt. Kerroin täällä , miten taas kokeiltiin jotain uutta, mutta eipä siitä(kään) ollut apua, joten ne hoidot jäi siihen yhteen kokeiluun. Pariin otteeseen on ollut sen jälkeen taas tuttuun tapaan sisällä SatKs:ssa, ja nyt on taas joku uusi (reuma?)lääke kokeilussa. Jospa siitä sitten löytyisi apu..

Pikkuveljellä on leikkausaikakin tiedossa, mutta sillä vaivalla ei taida (käsittääkseni) olla yhteyttä näihin sydänoireisiin. Lääkäri oli todennut, että häntäluun seudun kipeä paise on "kaksonen"! Tai siis kolmonen sen sitten täytyy olla, koska kaksoisveli hänellä jo onkin. Kaikkea sitä tapahtuukin, toivottavasti leikkaus on helppo, ja toipuminen siitä nopeaa. Lääkärin mukaan on  kuulemma suht yleinenkin vaiva kyseessä. Tiedä häntä.

Kakkosen ikioma huone

Blogin hiljaisuuteen ei ole ollut syynä laiskottelu, vaan päin vastoin - niin kiirettä pitää, että en vaan yksinkertaisesti ole koneelle ehtinyt.

Nyt kuitenkin pyhitän tämän sunnuntai aamupäivän blogini päivitykseen, koska eilen iltamyöhään saimme kakkosen huoneen valmiiksi (tai siis lähes valmiiksi, koska huomasin jo kuvat räpättyäni, että verhot kyllä puuttuvat, mutta en nyt malta jäädä verhotankoja ja verhoja odottelemaan, vaan esittelen huoneen nyt äkkiä tällaisenaan - vielä kun on siistinä.. verhokuvat sitten myöhemmin). Huoneen lähtökohtakuvia näet sekä täältä että täältä (ja kakkosen huone siis kyseessä).

Aloitin tapetoinnin komeronurkasta, koska se on huoneen ainoa kohta, jossa tapetti tulee lattiasta kattoon (2,3m). Vähänkö muuttui heti huoneen ilme? =)

Yleensä kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta - niin nytkin. Vuota jäi tuollaisen kivan n.sentin vajaaksi ikkunan pielestä, ja koska sieltä pilkotti pirteä keltainenkin väri, ei auttanut muu kuin askarrella se sentin-parin tapettisuikale.

Hyvillä työvälineillä on helppo onnistua. Mittanauha on paljon parempi/tarkempi kuin rullamitta, ja vatupassi toimii mukavasti viivottimena.

Kyllä kannatti tuhrata aikaa tähänkin pikkuhomaan uskomattoman paljon - nyt on hyvä.

(Tapetiksi valikoitui siis tämä raitatapetti, Mattoraumasta 8e/rll.)

Mieskin sai askarteluosuutensa lattialaminaatin asennuksessa.
(Laminaatti samaa kuin esikoisen huoneessa, täällä .)

Ja sitten vaan listat paikoilleen, sänky ja muutama muu huonekalu sisään, ja huone onkin (verhoja vaille) valmis - tsadaa! (Näinhän se - tsadaa - menee kaikissa sisustusohjelmissakin, joten niin meilläkin..)

 Kakkosen ikiomaan huoneeseen sisään astuttaessa on nyt väliaikaisesti pikkusiskon peti, kunnes jonain päivänä hänen huoneessaan heilahtaa taikasauva ja se valmistuu..

Sängyt patjoineen, sohva ja kehto nukkeineen on saatu, kattolamppu, jalkalamppu ja matot on kirppikseltä, ja nukenrattaat on kakkonen saanut joskus joulupukilta.

"Prinsessakatoksen" tilasin joskus muistaakseni Ellokselta, ja suurimmaksi syyksi sen takia, että kakkonen sai pienempänä jo yhdestä hyttysen pistosta hirveän paukaman, niin verho hommattiin hyönteissuojaksi. Tänne sänkykatos sopii kuin nakutettu.

Ennen-jälkeen kuvia: