Ompelen, ja teen käsilläni aina jos/kun saan siihen järjestettyä hiukan aikaa. Pääasiassa esittelen täällä ompeluksiani yms. tekeleitäni.
Sydäntä lähellä on myös mm. kirpputorit, sisustus, remontointi, arkipäivän askareet.. Eli aika laidasta laitaan aiheita, mitä milloinkin =)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lepakkohiha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lepakkohiha. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. heinäkuuta 2016

Helppopaita

Yks ihan ehdoton lempparikaavani.

Kankaan leikkuu taitteelta hyväksi todetulla kaavalla (voi tehdä melkein ilman kaavojakin, pari mittaa vaan avuksi), ja surrur. Yks aiempi versio näkyy täällä . En väitä silti nopeaksi tehdä, koska mulla aina aikaa kyllä uppoo tuhottomasti, mutta helppo on tehdä. Samasta kankaasta vielä leveä "resori"helma. 

Mulla tässä olka-helma mitta n.60cm, ja helma"resori" n.20cm korkea, eli leikattuna 40cm, ympärys 0.85 x lantion ympärys.

Kaava näyttää tältä:
Eli nelinkerroin en nyt kangasta leikannut, vaan erikseen etu- ja takakappaleen, olkapäillä siis saumat, koska pääntien tein vain taitoksella (etukappaleen kaula-aukon leikkaan hiukan syvemmin uurretusti), kuten myös hihansuut (siksi niissä nuo "ulokkeet"). =)

Ihana kesäinen, vilpoisa, rento malli, jonne peittyy kaikki vatsamakkarat näkymättömiin. ;D

torstai 23. huhtikuuta 2015

Paitojen toinen elämä

Joitain vuosia sitten löysin Seppälästä kivan paidan. Paita näytti päällä niin kivalta, että olihan se pakko ottaa mukaan - kaikissa väreissä tietysti. Yllättäen paidassa on lepakkohihat ja leveä resori helmassa (ehkä on käynyt jo ilmi lemppari yläosani ominaisuudet). Käytin paitoja ahkerasti kesän-pari(?), mutta sitten paidat jäivät kaapin perälle, koska niiden kaula-aukot venähtivät liian avariksi. Paidat olivat kuitenkin niin suosikkeja, että en niitä minnekään malttanut hävittää, ja nyt vihdoin otin ne työn alle ja pienensin kaula-aukot.
 
Ennen-jälkeen:
Asettelin kaula-aukon sopivan kokoiseksi ja saumoroin vaan uuden "olkasauman".
Ihan ok kotipaita, mutta.. Helma ei lörpötä enää tarpeeksi, paita lyheni sen verran muokkauksessa, että näyttää päällä hölmöltä. Resorin yläreuna ylettyy liian ylös, vatsan päälle.
Jätän nämä nyt muhimaan taas kaappiin, kyllä näistä vielä jotain keksin..

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Vesiputouskauluksellinen lepakkohihatunika sivurypytyksellä

Tällä kertaa lähtökohtana oli sama kaava kuin edellisessä versiossa täällä , mutta lopputulos on kuitenkin aika erilainen. Tunika muokkaantui matkan varrella ihan omanlaisekseen - en tiedä mitä tapahtui, ihan kuin kangas olisi sanellut minulle mitä vaatii seuravaksi minun tekevän..
 
Tällä kertaa muistin jättää kaula-aukkoon "kääntövaran" (minkä edellisestä unohdin), ja tein sen nyt näin:
Etukappale taitettuna siis tämän näköinen:
 
Helmaan leikkasin jo valmiiksi samasta kankaasta sellaisen leveän "resorin", mutta kun kokeilin paitaa etu- ja takakappaleet yhdistettyäni, totesin, etten haluakaan tähän resoria. Sen sijaan paita vaatii jotain, mutta mitä?
Sitten sain idean! Tähän on pakko tehdä sivurypytys. Purin toisen kyljen saumaa, ja saumorin kappaleiden reunat siistiksi. Ompelin ompelukoneella kappaleet takaisin yhteen siten, että saumanvaroista sain tehtyä kujan nauhalle (sekä etu- että takakappaleelle siis). Nauha on saman kankaan reunasta leikattu reilun sentin levyinen suikale, ja se rullaantuu automaattisesti "nauhamaiseksi".
 
Taas peilailin paitaa, ja mietin, että mitä se nyt vielä minun haluaa itselleen tekevän, kun jotain edelleen selvästi kaipaa. Selkä jotenkin pussitti ikävästi, telttamainen efekti. Ei muuta kuin framilonia pätkä keräämään ylimääräinen lepattava kangas nätisti laskeutumaan oikeisiin uomiin, ja valmis!
(En tarkentunut ulos kuvattavaksi, joten anteeksi pimeät kuvat.)
Ihania tällaiset rennot ja mukavat vaatteet, joista voi olla varma, etteivät jää kaappiin pyörimään turhakkeina. En edes muista milloin olen viimeksi kaupasta ostanut paitoja itselleni, koska olen päättänyt käyttää jo olemassa olevia (mistä suurin osa on juurikin kaapin perällä syystä tai toisesta, vain pari käytössä). Olen haaveillut itse tekeväni omat paitani, ja nyt se alkoi! =D


tiistai 7. huhtikuuta 2015

Lepakkohihapaita/-tunika/-mekko vesiputouskauluksella

Onnistuin - lähes täydellisesti! =D
 
Aiemmin tekemääni lepakkohihatunikaani ( täällä ) jo kaavailin vesiputouskaulusta, mutta päädyinkin silloin (onneksi) venepääntiehen. Nyt toteutinkin sitten samasta kaavasta vesiputouskauluksellisen version oikein ihanasti laskeutuvasta kankaasta. Pituutta lisäsin tähän hieman, joten menee ainakin mökkimekkona kesällä. Muistaakseni tämäkin Jättirätin alelaarista joskus ostettu, tosin näytti nyppyyntyvän jo ekan pesun jälkeen..=(
Pitkän googletuksen tuloksena löysin ihan huippuhyvän vesiputouskaulusohjeen YouTubesta täältä ja sovelsin sitä omiin tarpeisiini..
Onnistuin vain "lähes" täydellisesti, koska tein pikkumokan. Unohdin tehdä kaula-aukon etukappaleeseen sen taitoksen ennen kankaan leikkua, joten tuli tosi maltillinen vesiputous, mutta onneksi se ei haittaa - tällä kankaalla pusero toimii näinkin. =)
*pst* Takakappaleeseen ei muutoksia vesiputouskauluksen takia.
Ompeluvaiheessa kuitenkin taitos oli tehtävä, jotta jonkinmoista vesiputousta edes syntyisi, joten onneksi paita on löysä, ja oli varaa napata ihan siitä vaan hiukan taitokseksi näin:
 (Jos kuvasta ei saa selkoa, niin siinä on siis oikeat puolet vastakkain, alla etukpl. Päällä takakpl ja sen kaula-aukon lopusta saumuroin "olkasaumaan" n.20cm etuppaletta noin taitetusti, jolloin takakpl jäi sinne väliin. Ehkä ei saa kyllä selityksestäkään selkoa..?)
Kiva, kiva, kiva! =D

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Lepakkohihatunika

Jippii, jippii! Onnistuin tekemään kenties uuden lempipaitani/-puseroni/-tunikani.. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. ;) No, jää nähtäväksi minkämoiseen käyttötahtiin tulee, mutta ainakin ensivaikutelma on mitä parhain - ja tää fiilis, onnistumisen tunne.. Käsitöiden tekijät tietää mistä puhun! =D
Lähtökohtana oli pikainen (tai siis, piti olla vaan ihan pikainen..) käynti Jättirätissä, mistä tarttui taas alelaarista mukaan sylillinen jos jonkinmoista kuviotrikoota. Hintaa kankailla oli 13e/kg (minun on edelleen vaikea hahmottaa hintatasoa kun ei puhutakaan metreistä, mutta kai aika edullista (toivottavasti) oli). Yksi kangas hyppäsi heti silmilleni, en tiennyt oikein tapahtuiko se hyvässä vai pahassa mielessä, mutta kun nostin tämän kankaan syliini ja katselin sitä tumman sinisiä farkkujani vasten, en voinut sitä enää käsistäni laskea.
Visioin kankaasta heti yhden lempparipaitani tyylistä puseroa, jossa on lepakkohihat, vesiputouskaulus, 2/3 (tai jotain sinne päin) hihat, ja leveä napakka resorihelma.
 
Vesiputouskauluksen tekoa mietin pitkään, ja yritin (yhden "vaivaisen" viikonlopun verran!) pähkäillä sen toteutusta, kunnes - näin jälkiviisaasti ajateltuna - onneksi päätin unohtaa sen. Kokeilen sitä yhteen toiseen kankaaseen kyllä toivottavasti piakkoin. Tämä kangas tuskin olisi taipunut nätisti "vesiputoukseksi", on inan liian paksua/tukevaa/ryhdikästä sellaiseen. Päädyin venepääntiehen, jonka huolittelin framilonilla, samaan tyyliin kuin tämän mekon.
Itseasiassa on ihan se ja sama kummin päin paidan pukee, koska etu- ja takakappale ovat samanlaiset. Kangas oli leikatessa nelinkerroin, hyvä "kaava"/ohje löytyi blogista tehtaamo - kiitos Ti! Mittasuhteet otin vanhasta paidastani.
Hihansuihin ja helmaan tein samasta kankaasta leveät "resorit". Suikaleet leikattu kylläkin väärään langansuuntaan (hyödynsin koko kankaan, enkä halunnut eri värisiä resoreja), mutta onneksi kankaassa on joustoa niin pituus kuin leveyssuunnassakin.
 
Tykkään!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...