Pieni prinsessamme jo 7v

Kuopus täytti viime viikolla 7v, ja la vietimmekin sitten synttäreitä oikein urakalla. Ensin sukulaiset, ja sitten perään vielä muutamat kaverit (tylsä äiti kun ei suostunut koko eskariryhmän kutsumiseen, 23 olisi ollut vähän liikaa..).

Sain kuin sainkin mekon ajoissa valmiiksi. Ei ollut edes neidin toive, vaan ajattelin yllättää, ja olihan se  mieluinen yllätys. Mekko oli aamusta iltaan päällä (eikä laahuskaan haitannut menoa yhtään). Synttäreillä oli teemana vähän Frozenia siis, kuten jo kutsukin vinkkasi (kutsun näet täältä *klik* )

Tein ensin täyskellohelmaisen mekon, mutta se helma osoittautui liian raskaaksi, joten laitoin helman puoliksi, ja tämä puolikellohelma riittikin oikein hyvin.

Kaavaa ei ollut, vaan tein mittojen mukaan. Hameosaan, ompelin kiinni ihan peruspitkähihasen paidan (no olihan siihen paitaan muuten kaava, ob 6/13, Mr. Bear). 

Korsettiosan ja viitan koon mallailin ihan tyttösen päälle mittaamalla ja sitten ompelemalla (sen verran jouduin paljastamaan yllätystä vähän ennen aikojaan). Viitta on kiinni korsetin yläreunassa, ja ne ovat siis mekosta irrallaan, koska en halunut rasittaa valkoista trikooyläosaa ompelemalla siihen kiinni näitä. Korsettiin letitin olkaimiksi hopeiset kuminauhat. Hameosan leikkasin siis täyskelloksi, mutta muutin kuitenkin puolikelloksi, jolloin piti vyötäröaukkoa suurentaa, ja samalla tietysti helma lyheni, joten sitten jouduin jatkamaan helmaa vielä piiiiitkällä suikaleella, jonka ompelin rypytyksellä kiinni, ja sauman peitin lopuksi samalla pitsinauhalla, jota laitoin myös korsetin alareunaan. Olipa muuten huippu vehje sellainen poimutuspaininjalka! Jos linkki toimii, niin *klik* tuosta pitäisi näkyä Pfaffin lisätarvikeluettelo, ja siellä näkyy sivulla 50 poimutusjalka.

Kankaat: Yläosan valkoinen trikoo on tilattu.. Kun nyt muistais mistä.. No, muut on Jättirätistä ostettu, sininen satiini(?), tuo ohut sifonki(?), jossa ihan kuin lumihiutaleen kuvia, ja tuo "korsettiosa" on jotain joustavaa paljettikangasta. Kuten huomaatte, ei nuo kankaiden nimitykset ole ihan hallussa. ;) Ai niin, ja tuota sini-valkoista pitsinauhaa ostin joskus Jättirätin alesta pätkän, ja hyvin sitä tähän upposkin (helman ympärys pelkästään tais olla joku 3m).

Helman ja viitan alaosan surruttelin rullapäärmeellä. (Käytin viittaan koko leveyden, joten sain hyödynnettyä "huolitellut" reunat.) Ne kohdat, jotka ompelin ompelukoneella, käytin mikrotex neulaa (saumurissa mulla aina ne samat perusneulat - hyi minua, mutta ei ole vielä tullut ongelmia).

Kakku sukulaissynttäreillä:

 Ja kaverisynttäreillä:

En, en tehnyt itse. Tilasin taitavalta tekijältä, jolta ollaan ennenkin saatu niin ihania ja hyviä kakkuja.

Tällaisia tein ihan itse:

Ohje täällä . Eli tulostin netistä muutaman Frozen kuvan, leikkasin ne, ja teippasin parilla teipillä kuvat kiinni ikean metallikulhoihin (laitoin 2kuvaa/kulho), ja sitten vaan laskin kulhot täyteen vettä. Liotin sekaan vähän vesiväriä tuomaan sävyä. Lyhtyjä näistä tosin ei tullut (pikaseen olivat umpijäässä näillä -15asteen keleillä, olisko ollut n.9h), mutta ihan kivoja jääpaloja. Kuvat meni jossain vhän kurtulle, mutta ei haittaa yhtään. =)

Synttärit olivat oikein onnistuneet. Kuukauden päästä sitten seuraavat kemut, jotain muuta kuin frozenia..

Viitta - osa 2

Aivan ihana karvakangas houkutteli tekemään toisenkin viitan (ensimmäinen luomus esitelty täällä ). Tämä "lumikuningatar"-viitta on siis puoliympyrä mallinen, leveys vajaa 100cm ja korkeus vajaa 50cm. Valkoinen satiinivuori, ja kiinnityksenä valkoinen satiininauha. Niskaan ompelin merkkini kiinni vain päistä, joten hätätapauksessa saa ripustettua vaikka naulakkoon.

Tässä vielä viitta auki. 

Ja varoituksen sana niille, jotka tällaista ryhtyvät tekemään. Niin helpolta ja yksinkertaiselta kun tämä vaikuttaakin, niin voin kertoa, että tähän meni aikaa yllättävän paljon! Satiinivuori kun pitää olla vuorta sen verran pienempi, ettei työnny reunoista päälle, ja siten tulikin pohdittavaa, että miten saada kulmat asettumaan nätisti. Tuli tehtyä ja purettua useamman kerran, mutta lopulta onnistuin, ja viitta läpäisi jopa minun hyvin itsekriittisen seulani. =)

Viitta löytyy Putiikistani .

Viitta

Pikkuveli kysyi edellispäivän iltana, että saisinko tehtyä hänen tyttöystävälleen vanhojenpäiväksi viitan, jotta tarkenee mekossa ulkona. Ensimmäinen ajatukseni oli, että "apua", mutta hetken mietittyäni ajattelin, että tämähän on kunnia. Eilen kävin kangaskaupassa (Rauman Jättirätissä), ja löysinkin sieltä ihanaa valkoista karvakangasta, vuorikankaaksi valkoista satiinia, pari pientä metallihakasta, ja valkoista silkkinauhaa rusettia varten. Näistä sitten valmistui tänään tällainen viitta. Kelpasi myös käyttäjälleen (kuvassa), joten nyt on onnistunut olo. =)

Kaavaa ei ollut, mutta ei sellaista tällaiseen tarvitakaan. 

Jos jotain kiinnostaa, niin tässä ohje lyhyesti. Leikkaa sekä päälli- että vuorikankaasta ympyrät (halkaisija on siis tietysti 2 x viitan haluttu pituus), leikkaa keskelle kankaita jalkapallokentän muotoiset ympyrät, ja toisen jalkapallokentän pidemmän reunan kekeltä leikkaa kangas halki. Sitten vaan ompele palat (kauluksesta ja helmasta) oikeat puolet vastakkain yhteen, ja käännä oikein päin. Viitan pystyt reunat edestä ompelin viitan ollessa oikein päin, jotta vuoren sai asetettua paremmin pysymään sisäpuolella. Pienet hakaset laitoin ylös ja alas, mutta alempi on turha, koska ei se pysy kuitenkaan kiinni, ja riittää kun saa ylhäältä kiinni. Somisteeksi tein rusetin, jonka saa halutessaan kiinnitettyä viittaan, haluamaansa kohtaan. 

Vinkki: Jos on oikein paksua kangasta, niin kannattaa tehdä pidempi, koska jää muuten "tönköksi" - tästä sai vielä juuri tehtyä tämän mittaisen, mutta paksumpi ei olisi enää laskeutunut. Viitan voi myös tehdä puoliympyrästä, jolloin ei tarvitse edes kaula-aukkoa tehdä, mutta silloin ei kangas mene poimulle, vaan on suorana, ja kiinnitys edestä keskeltä, vaan yhdestä kohtaa, ja edessä on avoin v-aukko.