Ompelen, ja teen käsilläni aina jos/kun saan siihen järjestettyä hiukan aikaa. Pääasiassa esittelen täällä ompeluksiani yms. tekeleitäni.
Sydäntä lähellä on myös mm. kirpputorit, sisustus, remontointi, arkipäivän askareet.. Eli aika laidasta laitaan aiheita, mitä milloinkin =)

lauantai 8. kesäkuuta 2024

Alana VaKa - ainakin vielä

Mun viikon yhdeksi kohokohdaksi on näin kesäaikaan noussut nurmikonleikkuu. 🤗 Eilen pääsin aloittamaan vasta klo 17.30, joten viiden tunnin urakka tuli valmiiksi klo 22.30. 😅 Aikas samoihin siis auringonlaskun kanssa. Mut kyl oli taas tarpeen, aika yksin omien ajatusteni kanssa, mielenterapiaa, samalla tietysti jotain hyödyllistä tehden (aina pitää saada jotain aikaiseksi). Aloittaessani mietin mitä kaikkea mukavaa on viimeaikoina ollut. Elämä on ihan suht mallillaan. Kelitkin on hellineet. 🌞

Työkaverin läksiäiset aiheutti ristiriitaisia fiiliksiä. 😕 Meillä oli niin paras tiimi v.2022-2023 viisvuotiaiden kanssa. Tehtiin eikä vaan aiottu, mentiin eikä vaan meinattu, ideoitiin ja toteutettiin. 💯 Oltiin sekä suunnitelmallisia, että extemporee heittäytyjiä. Jokainen teko oli kuitenkin mietitty lasten tarpeita pohtien. 💚 Lapset on luonnostaan aktiivisia ja varsinkin viskareilla on oikeus vielä ennen eskarivuottaan kokopäiväiseen leikkiin, ja tietysti leikin varjolla siinä samalla huomaamattaankin opetella eskarivalmiuksia. 😊 Lasten lailla oltiin me aikuisetkin aktiivisia. 😁 Olisin niin mieluusti jatkanut toisenkin vuoden vastaavanlaisella meiningillä, mutta niin ei suotu. Stressiä ja ahdistusta joutui silloinkin sietämään. 😮‍💨 Olin silti lopulta onnekas, kun sain vuodeksi kiertävän lastenhoitajan paikan. 🙏 Tuli eskarin ryhmien lisäksi päiväkodinkin ryhmät tutuiksi. Sain olla lasten kanssa ja lapsiin muodostettua nopeasti lämpimät suhteet. Se aitous ja vilpittömyys mikä lapsista huokuu, sitä on vaalittava. 💛

Toivon sydämeni pohjasta, että tää ex-työparini löytää itselleen nyt mieluisan paikan uudesta työyhteisöstään. 🫶

Kesälomani alkuun on enää pari viikkoa aikaa ja sen jälkeinen aika, syksy on edelleen täysin auki. 🤷🏻‍♀️ En millään haluaisi stressata, mutta väkisin alkaa ahdistus puristaa rintaa. 😖 Tiedän, et suostumalla mihin vaan, olisin välttänyt tämänkin stressin, mutta olisko se sen arvoista? 🤔 Arvostan itseäni ja omaa osaamistani, hyvinvointiani, jaksamistani, mielenterveyttäni ja vapaa-aikaani, joten suon itselleni myös oikeuden suojella itseäni. Olen opetellut sanomaan ei. 🙅🏻‍♀️ Haluan auttaa ja miellyttää, mutta en tee enää asioita hyvinvointini kustannuksella. Voisin luvata ummet ja lammet, mutta periaatteeni on, että lupaukset pidetään, joten en lupaa mitään mitä epäröin. 

Yhdenlainen kamppailu oman itseni kanssa on vielä menossa syksyä ajatellen. 🥵 Sen sijaan että voisin edetä urallani (tai edes pitää nykyisen asemani ja toimeentuloni), saattaa ainoa vaihtoehto olla aleta urallani. 😰 Motivoiko? 😔 Alennunko? 🙄 Vai pidänkö pääni ja otan riskin, hyppy "tyhjyyteen"? 🤔 Kas siinäpä pohdittavaa, ihan päänsärkyyn asti. 🤕

Olen panostanut työhöni ja työyhteisööni, mutta.. No, pääasia että itse tiedän parhaani tehneeni. 🩷 Olisin selviytynyt vähemmälläkin panostuksella, mutta himmailu ei sovi mulle. Pakko vaan uskoa, toivoa ja luottaa, että vielä mullekin joku mun näköinen paikka löytyy, mis saan olla rennosti oma itteni, ilman raastavaa  jännitystä tulevasta ja puristavaa ahdistusta epävarmuudesta. 🙏

Ekaa kertaa elämässäni olen jopa hetkittäin pohtinut, et onko tää vaka sittenkään mun ala. Vastaako tänä päivänä työskentely mun omia arvoja, haluanko ite olla osana.. 🤔 Ei auta kun jatkaa pohdintoja ja toivoa jotain selkoa. 🔮 Muokkaanpa muuten heti, kun selailin vuodentakaista päivitystäni, et olihan mul näköjään jo silloinkin välähtänyt alanvaihto mielessä, kuinkas muutenkaan ku tän saman stressin ja ahdistuksen takia.. *klik* 😕

Viime vuonna näköjään selvisi syksyn kuviot 17.5.2023 *klik* . Ei siis suinkaan helpotu vuosi vuodelta - päinvastoin. 🥺

Päivitänpä tänne (7/2024), kun nyt tosiaan näyttää siltä (niin käsittämättömältä kuin tuntuukin), että tämä tosiaan nyt oli tässä. Ainakin tältä erää. 🤷🏻‍♀️ Eihän tätä kukaan voi ymmärtää, ainakaan jos yhtään tietää varhaiskasvatuksen tämänhetkistä todellista tilaa, että miten ei voisi olla tarvetta jatkaa määräaikaisen lastenhoitajan työsopimusta. Mutta näillä on mentävä, ei auta itku markkinoilla. Vaikka itkettääkin. Miksi? Siksi että lasten etua ei ajatella yhtään, pelkkä säästö on mielessä ja työntekijöiden hyvinvointiin ei panosteta tippaakaan. Laadukas varhaiskasvatus on vain sanonta, millä ei ole mitään todenperää, mutta mihin kaikki (ketkä eivät itse alalla ole) sokeasti uskovat. Ja ketkä eniten kärsii? Kaikista viattomimmat, pienet lapset. 😔 Jatketaan siis miettimistä, että miten nykypäivän nuoret voivat niin huonosti ja ongelmat vaan kasaantuvat.. 🥺

Sitä niitetään mitä kylvätään. 🤷🏻‍♀️

sunnuntai 21. huhtikuuta 2024

Mä kropan vankina, vai sittenkin kroppa mun vankina

Reilu puol vuotta on vierähtänyt "Nelkyt vee" päivityksestäni.
Tuolloin pohdin kroppaani, mikä oli alkanut elää omaa elämäänsä (kerryttämällä painoa ja etenkin keskivartaloa turvottamalla). Kävin elämäni ekassa inbody -mittauksessa, ja yllätyinkin ihan hyvästä tuloksesta. Toki paino oli hurja, ja jostain syystä tuntui vaan pikkuhiljaa nousevan vaikka mitä tein. Päätin olla kärsivällinen, ja pysyä liikkeessä. Tiistaisin Maijan toiminnallinen treeni, keskiviikkoisin Hannan kuntojumppaa, kuten myös torstaisin + kuntojumpan perään kehonhuoltoa "Terve selkä" -nimisellä tunnilla ja lauantai aamuisin Walimon trx-tunti. 
Työmatkat taittuu päivittäin kävellen (n.1,4km/suunta), ja lisäksi tulee käveltyä muutenkin.
Aika odottavaisin mielin varasin puoli vuotta ekasta inbody mittauksesta seuraavan mittaus ajan. Vaakaan en ollut tuijotellut (koska viisari tuntui jymähtäneen paikoilleen), ja normisti olin syönyt, mielestäni ihan terveellisesti. Satunnaisesti herkkujakin. Mikä pettymys olikaan saada mittauksesta inan huonompi tulos kuin ekalla kerralla! Paino oli puolessa vuodessa noussut melkein kilon, ja siitäkin ainoastaan kaksi kolmasosa lihasmassaa, eli 2/3 rasvamassaa. 😭 Tällä liikunnan määrällä!
Mitäs nyt sitten? Päätin että näin ei vaan voi jatkua. Koska liikkumalla en saa painon nousua edes pysähtymään, saati laskusuuntaan, niin oli alettava kiinnittää huomio siihen mitä suuhun laitan. Äkkiä alkoi monesta suunnasta kuulua hyviä kokemuksia vhh/keto elämäntavasta. Googletus antoi lisätietoa ja facebookista löytyi muutamakin sopiva ryhmä. (Valitettavan monen ryhmän ylläpitäjäkaartiin on itsensä onnistunut soluttautumaan eräs "saastuttaja", joten ne ryhmät jouduin skippaamaan.) Kirjastosta varasin myös muutaman suositellun kirjan. Ihan parhaat reseptit löytyy näistä kansista, harmi ettei kirjaa ole enää omaksi mistään saatavilla.
Suuri keittokirja, Keto kotiruokaa. Rouva Keto Heli ja Hellapoliisi Kati ovat tehneet yhteistyössä hienon opuksen.

Jätin heti ruokavaliosta pois suurimmat hiilihydraattien lähteet eli perunat, riisit, pastat, leivät, sokerit, vehnäjauhon.. ja aloitin pätkäpaaston. Alkoholi jäikin jo viime vuoden puolella. Mitä sit jää jäljelle? Aika paljon kuitenkin. 😅
Päivän ensimmäinen ateria on noin klo12, ja viimeinen ateria noin klo21. Siinä välissä on yksi ateria noin klo17. Näin pääsääntöisesti. Saatan syödä pienempiä annoksia useammin (kuitenkin siis välillä 12-21), mutta kaikenlainen turha napostelu on jäänyt pois. Ja sitä vettä. Vedenjuonti on aina ollut pakkopullaa, ja opettelen sitä edelleen. Töissä useinkaan en ehdi juoda, joten kotiin lähtee toisinaan mukaan työpäivän jälkeen aamulla mukana tuotu edelleen täysi vesipullo. Yllätyksekseni päänsäryistä en ole joutunut kärsimään. Nälkä vaivaa harvoin, jos joskus niin aamuisin ennen ekaa ateriaa, mutta siinä kohtaa sitten muistuu mieleen juoda sitä vettä, mikä auttaa. Ja päivällä saa syödä (vhh/keto) niin paljon että tulee varmasti kylläiseksi (toki iltapainotteiseksi syöminen väkisin menee, kun töistä olen kotona n.klo17).
Ruokavalioni ryhtiliikkeestä on nyt kulunut 4 kuukautta (päivitetty 7/2024).
Ihan mahtavin muutos on ollut olossa. Päivät ei enää oo yhtä oo pierujen pidättelyjä (anteeksi vain kaunis kuvaus, mutta siltä se usein tuntui! 😅). Vatsan turvotus on tipotiessään, siis se ilmapallo sisältäni on kadonnut. Olo on siis kevyt ja vatsa rauhoittunut. 💛
(Kuvat nopsasti valikoitu vain värikylläisyytensä takia, tähän ruokavalioon todellakin kuuluu myös liha, kana, kala.. unohtamatta kunnon voita ja kermaa. 😋 )

Muutamia itelleni ihan uusia juttuja on pitänyt lisätä ostoslistaan, kuten nää:
(Kaikki ei ihan halvimmasta päästä 🥵, mut toivottavasti riittoisia. 😬 )

Paino lähti laskuun mukavasti jo heti ekasta viikosta alkaen! 🥳 Nyt kun takana on 4kk, on paino tipahtanut yhteensä 10kg. Toisaalta se on sama mitä vaaka näyttää, kunhan tulokset näkyy kropassa ja tuntuu pääkopassa. Vaatekoko on säilynyt samana, mutta vaatteet istuvat paremmin ja tuntuvat mukavammilta, koska eivät enää purista eikä vatsamakkarat pullota joka välistä. 🙏
Hah, yritä vaan kroppa viedä mua, mut mäpä laitan kampoihin ja vienkin (ainaki viel) sua! 💪😃

Päivitys 5/2024. Kävin 8 viikon kohdalla vhh-ruokavalion aloittamisesta mielenkiinnosta inbody mittauksessa ja sain helpottavia tuloksia. Paino tippunut 5kg ja se kaikki on lähtenyt rasvamassasta. 👌 Lihasmassa on säilynyt, ja näin inbody pisteet parantuneet (85/100). Nyt voin olla tyytyväinen itseeni ja suoritukseeni. 🩷
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...