Pipo päässä pakkasella

Nämä kymmenen asteen pakkaset tuntuvat nyt äkkiseltään taas jotenkin niin hyytävän jäätävän kylmiltä. Koulut alkaa taas torstaina, ja juuri to ja pe on luvattu vielä kylmempää, jopa -20astetta, joten päätin ommella esikoiselle uuden, lämpimämmän pipon. 

Olen tehnyt trikoopipoja (viimeisin näkyy täällä *klik* ), ja niihin mulla onkin olemassa luottokaava, Pikku piltin toisenlainen pipo-ohje vinkillä toteutettuna. Olen tehnyt myös fleecepipoja, joihin mulla on myös oma luottokaavani, jonka olen vuosien varrella tähän malliin kehitellyt, ja siinä on trikoovuori, se tulee kunnola korville, ja on yläosasta neliön muotoinen. Viimeisimmät sellaiset on näkyvillä täällä . 

Tällä kertaa kumpikaan noista kaavoista ei kelvannut, koska haluan pakkasille sopivan pipon, eli toinen puoli fleeceä, toinen trikoota, mutta ei saa olla neliömallinen. Trikoopiponi ohjeessa ommellaan 8-kertaista trikoota, ja kun mukana olisi 4-kerrosta fleeceä plus 4-kerrosta trikoota, niin en halunnut edes yrittää moista saumaa ommella. Fleecepiponi kaava ei kelpaa kohta 13v teinipojalle, eli oli kehiteltävä ihan uusi kaava.

Olen aina vihannut "pikasurautus" pipojen helpponakki-ohjeita, joissa vaan ommellaan munanmuotoiset palat oikeat puolet vastakkain yhteen, leikataan lovet, ommellaan toinen lovi umpeen ja käännetään, jonka jälkeen ommellaan toinen lovi/kääntöaukko umpeen ja tadaa - valmis. Helppoa ja nopeaa, kaikki osaa. Niinkö? Ei päde minuun! Koeversioni ovat aina olleet niin kammottavia, että roskiin olen nakannut ne kaavat ja testikappaleet.

Mutta nyt - olen saavuttanut erävoittoni! Ja kiitos siitä kuuluu Tehtaamon Tiinalle! ♥ Tämän ohjeen (se eka niistä kolmesta) avustamana tein ekan onnistuneen "lovellisen munapiponi". Ihan eka versio oli jo heti melko hyvä, toka aika hyvä ja kolmas just hyvä!

Pipo on 56cm mallipäälle vähän iso, käyttäjän py on 58cm, joten on sopiva.

Musta trikoo päällä, musta fleece vuorina. Sormet ois syyhynnyt jotain kivaa tänne mustan joukkoon laittaa, mutta sain hillittyä itseni, koska tärkeintä on, että pipo tulee käyttöön, joten en riskeeraa nyt mitään, vaan pelaan varman päälle. =)

Tässä vielä pipo ennen ompelua:

Kaavan tein A4 paperiin (eli 1/4 koko kaavasta) siten, että paperi oli vaakatasossa, ja leikkasin n. 0,5cm suiron reunasta pois, jotta sain leveydeksi käyttäjän py jaettuna kahdella (58/2), eli 29cm. Vaakatasossa olevan arkin korkeus (21cm) ei ihan riittänyt, mutta koska alareuna on suora, niin siihen oli helppo leikattaessa lisätä 2cm pituutta. Sopivan pipon korkeudelle luin vinkin, että py/2 miinus 5-8cm olisi sopiva, ja sitä kaavaa käyttämällä sainkin juuri sopivan (eli 58/2=29-6=23cm). Yksi lovi on n.15cm leveä ja 11cm syvä. Kärkien kohdalla piti muistaa tarkistaa, että niistä tuli suorakulmiot, ja niistä saikin vetää suorat viivat, joiden päitä sitten hieman pyöristäen tulikin jo passelit. Ei sen kummempia muotoiluja! Ja kärkien sijainnit sai helposti taittamalla ensin paperin kahtia, ja sitten vielä ne kaksi osaa kahtia. Loven alaosa tuli n.10cm alareunasta ylöspäin (ja koska mun kaavasta on 2cm ulkopuolella, tässä siis 8cm paperin alareunasta). Mahtaako kukaan ymmärtää, mutta itselleni muistiin haluan tämän (ei kyllä takeita että itsekään tajuaisin myöhemmin..)

Ehkä syy epäonnistuneisiin lovellisiin pipoihini on ollut se, että en ole uskaltanut leikata tarpeeksi suurta lovea. Niin, ja kuulemma missään nimessä pipo ei saa olla lörppä!

Ihanaa, päivän hyvätyö saavutettu. ;)

*muoks* Tässä vielä parempi sovituskuva, kun oli pipo mallipäälle liian iso, mutta käyttäjälle on just passeli: