Ompelen, ja teen käsilläni aina jos/kun saan siihen järjestettyä hiukan aikaa. Pääasiassa esittelen täällä ompeluksiani yms. tekeleitäni.
Sydäntä lähellä on myös mm. kirpputorit, sisustus, remontointi, arkipäivän askareet.. Eli aika laidasta laitaan aiheita, mitä milloinkin =)

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Kanniston kotieläintila 6.7.2014

Vierailimme Kanniston kotieläintilalla Alastarossa.
Heti alkuun hyppäsimme vankkurin kyytiin, oppaana ja kuskina tilan lupsakka isäntä, Tauno Suominen, 79v.
 Oltiin mukana ryhmämatkassa, meitä oli 37henkilöä ja hyvin mahduttiin kaikki kyytiin.
Vaunu on suunniteltu bussilliselle, eli n.50-60hlö:lle, mutta on siellä ollut kuulemma yli 80henkilöäkin! (Paljon siis pieniä lapsia tuolloin, useimmilla aikuisilla kaksi pientä sylissä.) Isäntä ajoi meidät kauimpaan tontin nurkkaan, josta jatkoimme matkaa takaisin jalkaisin. 
Matkalla nähtiin poroja:
(Olivat kuulemma porot juuri nyt rumimmillaan - karvanlähtöaika.)
Ja ylämaankarja:
 
Metsäreittiä käveltiin jonkin matkaa, ja siellä näimme mm. jättiläisen portaat, sekä leikkilinnan sorsan (sorsan kuva kalliossa):
 
Kävelyä tuli alkuun ihan riittävästi, sääkin suosi oikein kunnolla, oliskohan lähemmäs 30astetta ollut.
Heinäallergikoille ei ihan paras päivä, kun sattui paalain olemaan juuri hommissa viereisellä pelloilla.
 
Ruokailimme täällä:
Tilan emäntä Mirja suominen oli valmistanut hyvän aterian meille.
 
Nämä mustat kanat oli muistaakseni jotain harvinaisia:
 
Tilalla on Suomen ainoa seproidi, eli aasin ja seepran risteytys:
Isäntä kertoi, että jos jostain syystä pitäisi valita vain yksi eläinlaji jäämään, niin se olisi ehdottomasti aasi. Sanonta "tyhmä kuin aasi" on niin vale, koska aasia viisaampaa eläintä ei kuulemma olekaan.
 
Tämä Putte-heppa on ainut laatuaan Suomessa:
Putella on kokoa ja näköä, belgian työhevonen. Kavio on noin pesuvadin kokoinen! Hänellä on myös erikoiset viikset.
 
Pari villasikaa:
En tiedä mistä näiden nimi tulee, koska miltään villalta eivät todellakaan tuntuneet - paremminkin teräsharjaa muistutti karvat.
 
Lapinlehmä on uhanalainen laji, mutta täällä niitäkin nähtiin:
 
Tämä suloinen heppa on kuulemma sellainen ahmatti, ettei häntä voi päästä vehreälle laitumelle koko päiväksi, koska hän saattaisi syödä itsensä hengiltä - ei siis osaa lopettaa syömistä:
Me ihan vähän vain annoimme vihreää..
 
Ja vielä hevosia:
 
Lampaat nousivat meidän lasten suosikeiksi:
Siinä oli poru kurkussa, kun tuli lähdön hetki, ja valkeni, että emme voineet ostaa edes yhtä karitsaa mukaamme bussilla kotiin.
 
Paljon muitakin eläimiä nähtiin:
 
Puput asustivat "rivitalossa", 30 yksiössä:
Heitä sai silittääkin (kuten kaikkia muitakin eläimiä, possuja lukuunottamatta).
Tänne paikkaan järjestetään paljon myös leirikouluja (etenkin Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta), ja tällöin jokainen oppilas saa leirin ajaksi "oman pupun", jota hoivata leirin ajan.
 
Leikkimökki oli lasten mieleen:
 
 Ja tietty trampoliini:
 
Oli mukava retkipäivä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! =)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...