30v ja risat

Kääk!

Miten voi yksillä synttäreillä vanhentua 10v!? =O

No joo, 9.9.2013 tuli siis täyteen 30v. Eli nyt alkoi jo neljäs vuosikymmen, ja jotenkin tuntuu, et ikää tuli yht'äkkiä 10v lisää. =/

Miehen kanssa päästiin viime viikolla kirppiskierrokselle, ja yhdellä kirppiksellä olis ollut (muistaakseni Singerin) saumuri hintaan 48e. Minä tietysti yritin sitä tutkia, mutta kun en ole koskaan saumuria käsitellyt, en siitä mitään ymmärtänyt, olisiko edes käyttökelpoinen enään. Hirveän "muoviselta" vaikutti, joten jätin sen ostamatta. Olen kyllä saumurista haaveillut, ihan muiden ihmisten mielipiteiden perusteella, olis niin näppärä apu ompelukoneen rinnalle.

Eilen mies kantoi postista kotiin mystisen paketin. Mitään synttärilahjaa ei pitänyt hommata, mutta sellanen sieltä sitten kuitenkin ilmestyi. Ja mitä kummaa paketti voisi sisältää, ei ollut hajuakaan, kunnes paketista ilmestyi lankarulla, vai -kartio, mikskä niitä nyt sit kutsutaankaan, ja toinen, kolmas, jne.. Niitä tulikin 20kpl! Ja mitäs muuta? En kyllä yhtään osannnut odottaa - tuliterä (ja törkykallis) saumuri! Eikä mikä tahansa saumuri, vaan Bernina 1150MDA !

Öö.. En oo siis tainnut koskaan saumuria edes päässyt kokeilemaan, joten ei muuta kuin ohjekirjaa pläräämään. Jospa illalla saisin jotain pientä jo aikaiseksi, koetilkkuun vain olen nyt tähän mennessä ehtinyt huristamaan pätkän, mutta onnistuneesti kuitenkin. Eri tikkejä ja kaikkea ois, ku nyt vaan oppisin käyttämään vehjettä. Olisko kokemuksia tästä koneesta? =)

Pe 21.6.2013

 

Hyvää Juhannusta! :)



PFAFF automatic 362

Eurassa on ihan maininnan arvoinen kirppis, kirpputori Kirputon, osoitteessa Koprantie 1, 27500 Kauttua. Kotisivut löytyy täältä . Tällä hetkellä siellä on kyllä hirveästi vaatetta, ihan joka vuodenaikaan sopivia. Myyjille en paikkaa niinkään suosittele, nytkin on jonotusta joulukuulle asti! :O Eli ei ihme, että myynnissä on toppavaatettakin, koska nämä myyjät ovat varanneet loosipaikkansa jo talvella. En siis ihmettele yhtään, että Euraan on nyt avattu toinenkin kirppis. Ikävä kyllä monelta menee ihan ohi se kirppis, koska jää mielestäni koko kirppis jotenkin nimensä varjoon - Euran Sisustustalo ja Kirpputori. En ole päässyt vielä sinne tutustumaan, joten kokemuksia siitä paikasta ei ole, mutta kehuja kyllä kuulin, eli menolistalla on - sitten joskus kun on aikaa.
No mutta, nyt asiaan. ;) Poikettiin siis tässä yks päivä siellä Kirputtomassa, ja tietenkin tiukalla aikataululla, joten parissa minuutissa piti tehdä päätös - ottaako vai jättääkö. Arvaatteko oliko vaikea päätös?

 

Mukaanhan se piti ottaa, ja tässä hän komeilee. PFAFF automatic 362 ompelukone alkuperäisine ohjekirjoineen ja tarvikkeineen. En ole ehtinyt koneeseen vielä paremmin perehtyä, muuten kuin töpseli seinään ja talla pohjaan, ja ah, tämä kyllä kehrää. Säätövipuja tuntuu olevan ihan riittävästi, vielä kun tietäisi mitä niistä kaikista säädetään. No, onneksi on ohjekirja, joten kaikki aikanaan.

Olisko kellään kokemuksia moisesta koneesta?

Toukokuun 2013 tohinoita

Paljon olisi päivitettävää, kun vaan löytyisi aikaa naputella koneella, tai paremminkin ihan vaan kännyä. Vielä opettelen käyttämään uutta luuriani, Nokia Lumia 720. Kovasti olisin halunnut keltaisena, mutta onhan tämä punainenkin ihan ok. Edelliseen kännyyn, N8, olin ihan tyytyväinen muuten, mutta alkoi tympiä kun akku ei kestänyt edes iltaan asti, jos olin aamulla ottanut pois latauksesta. Vien sen ehkä vielä huoltoon, jos vaikka menis takuuseen, ku ei kuitenkaa ole kuin vuoden vanha. Kamera siinä on parempi, siksi sen alunperin hommasin, ja siksi en siitä vielä aio luopuakaan. Kuvien siirto uudesta kännystä on vielä opetteluvaiheessa, picasan avulla nyt kokeilen, mutta en osaa vielä muokata kuvia sillä ohjelmalla.
 



Tehtävää riittää. Taloremontti edistyy hitaasti, mutta varmasti. Työssä käynti aiheuttaa kotitöiden kasaantumisen, ja viikonloput vierähtääkin sitten pyykkien, astioiden, ja muun sotkun raivaamisessa. Pihaakin yritämme pitää jonkinlaisessa kunnossa, sentään joitain istutuksia olemmekin saaneet tehtyä.

Edes pieni kasvimaa oli ihan pakko saada, joten muutama päivä vierähti maata mönkiessä. Tuosta pläntistä pitäisi saada porkkanaa, herneitä, keräsalaattia, jääsalaattia ja kurkkua. Saa nähdä kuis käy.. Linnunpelätin hätistää toivottavasti kaikki kutsumattomat vieraat, jos ei nyt koko pihaltamme, niin ainakin kasvimaalta.
 

 (Lisäys tähän kohtaan, pari kuukautta myöhemmin otettu kuva:

Porkkanat ja kurkut eivät oikein tässä maassa viihtyneet, mutta salaatit ja herneet kyllä.)
 

Ei ihan joka vuosi ole toukokuussa vielä pulikointikelejä, mutta tänä vuonna olikin useampi sellainen päivä.

Muutaman vuoden vanha amme on vähän koetuksella, mutta paikka sinne, toinen tänne -periaatteella ajaa vielä asiansa. =)

 

 Kattoremontti on myös meneillään, siksi kattotiiliä maassakin levällään..

 Ikkunan kautta on lyhyt matka saunaan ja pesulle.

Kivaa kesää kaikille!

Ja seuraava päivitys saattaakin tulla jo pian.. Olisi vaikka mitä mielessä, mutta kun nytkään ei enempää ehdi.

Angry Birds -tyttö

Ystäväni sai esikoisensa, joten jotain pikku lahjaa piti keksiä. Mitäs pikku neiti sitten saa?

No Angry Birdsiä tietty - ja tyttöversiona! =D

Applikointi onnistui joten kuten, suht ok, vaikka paljon olisi vielä parantamisen varaa, mutta tämä nyt sai kelvata.



Mekko noudattaa samaa kaavaa kuin aiempikin lahjamekko täällä ja täällä . Kangaskin on samaa, applikaatiossa on fleeceä, velouria, froteeta, ja kuvan jäljensin ystävänpäivänä saamastani pussilakanasta. ;D

 

Mukavaa naistenpäivän iltaa!

p.s. Viime postatuksesta onkin vierähtänyt tovi, mutta en aio sitä surkutella, koska blogini idea alunperinkin oli päivittely ihan omaan tahtiin, ilman paineita. Ja lisäksi itseäni ainakin ottaa suorastaa päähän lukea blogeja, joissa jokainen postatus alkaa hurjilla anteeksi pyynnöillä, kun viime kerrasta on niin pitkä aika. Sen verran voin kuitenkin "selitellä", että aloitin tammikuussa työelämässä, kymmenen vuoden kotiäitiyden jälkeen. Elämä on mallillaan. =)



Lahjapaperiallergiaa (tai ainakin ällötystä)

Kärsiikö kukaan muu samasta vaivasta?

Näin joulun alla oireet ovat pahimmillaan. Kaupoissa ottaa henkeen kun kulkee niiden kääryleiden ohi, ja niihin koskeminen saa melkein näppyjä aikaan.

No ei vais, mutta mulle on tullut lahjapapereihin joku ihme inho. Miksi?

- se maksaa törkeän paljon

- se on turhaakin turhempaa

- joo, saadaan lahjasta nätin näköinen, mutta se on niin hetkellistä

- lahjan antaja paketoi paketin lahjapaperiin ennen kuin antaa sen saajalleen, ja saaja taas ensitöikseen repii paperin riekaleiksi (no joo, tiedän joidenkin avaavan paketit nätisti, ja säästävän lahjapaperin uusiokäyttöön, mutta käsittääkseni se ei kuitenkaan ole hirveän yleistä, ja tuskin sitä yhtä ja samaa paperia kuitenkaan kovin montaa kertaa uusiokäytetään)

- se on ongelmajätettä, ei sitä saa edes poltettua nätisti (kokeiltu on, mutta tuhkaa tulee melkein saman määrän kuin paperin vain silppuaisi)

 

Mikä siis ratkaisuksi ongelmaan?

Tässä oma niksini:

 

(Anteeksi "tönkkö" kuva, en osaa käyttää enää konettamme/uutta käyttöjärjestelmäämme, ja siksi päivityksetkin on takunnut oikein olan takaa, mutta minähän pusken vaikka läpi harmaan kiven, jos sille päälle satun. Kännykän avulla sain kuin sainkin kuvaa edes hiukan muokattua, ja "nimikoitua", mutta oli se pelaamista..)

 

Jos talossa on puulämmitys, kuluu myös sanomalehteä virikkeenä. Tämäkin lehti oli jo virikepinossa, joten miksi en voisi käyttää sitä ensin lahjapaperina, jonka jälkeen se pääsisi taas omalle paikalleen odottamaan vuoroaan sytytysapulaisena.

- on ilmainen (ilmaisjakelulehti)

- ei tarvitse hakea postilaatikkoa kauempaa

- on mielenkiintoisen näköinen, ja jokainen lahja uniikki

- helppo hävittää polttamalla

 

Myönnän, että osan tämän joulun paketeista olen päällystänyt sillä allergisoivalla kaupan lahjapaperilla, mutta puolustaudun sillä, että ne paperin pätkät ovat pyörineet kaapissa jo vähintään vuoden, ja nyt pääsin niistä eroon. Uusia lahjapapereita en aio enää ostaa. Suunnittelin näihinkin vielä repiväni valkoisesta kopiopaperista nimilaput, joista lahjan saajan nimi erottuisi ainakin, (ja vieläpä upouudella dymolla ne nimet, mutta en raaskinut avata lahjojen kanssa samasta tilauksesta tullutta uutta dymoani, vaan fiksusti paketoin senkin, ja aattona sitten jännityksellä avaan pakettini ;D) mutta paksulla tussilla sitten lopulta raapustin nimet (kuvan oton jälkeen), ja erottuu ne niinkin.

 

Oikein Ihanaa, Rauhallista, Stressitöntä ja Rentouttavaa Joulua kaikille Lukijoilleni,

sekä muille blogiini eksyneille!



Angry Birds kintaat

Kolmasluokkalainen alkaa olla jo vähän "valikoiva", että ihan kaikki äidin tekemät hienoudet ei välttämättä enää kelpaakaan päälle (ainakaan kouluun), mutta aina kuitenkin voi yrittää. Niin taas yritin, ja pelasinkin varman päälle, nimittäin teemaksi valikoin, minkäs muunkaan kuin Angry Birdsin.

Tällainen palapeli oli välivaiheessa:

Ja tässä lopputulos:

Kelpuutti esikoinen nämä ilomielin itelleen (onneksi - applikointiin meni valehtelematta ainakin 3h! Joo, olen ehkä vähän hidas, tai sitten muuten surkea applikoija).

Kintaat ovat vedenpitävästä kankaasta (myös applikaatio), mutta saumoja en teipannut. Kämmenosa on kulutusta kestävämpää kangasta, olen nämä kankaat esitellyt tarkemmin täällä .

Vuorikankaana on valkoinen fleece, ja kaava on oma, jonka sain nyt muokattua 9,5v pojalle sopivaksi.

Applikointi ei kuulu vahvuuksiini, ja nyt en uskaltanut aluksi edes yrittää koneellani applikoida, vaan ompelin kaikki kuvan osat käsin (hiukanko hidasta). Sitten muistin viimeisimmän kirppislöytöni, ja kokeilin applikoida sillä. Voi mikä ihanuus - se konehan applikoi melkein minun puolestani.

Singer 237. Kurkkaa lisää koneesta täältä .

Pikku Myy

Tyttöjen vaatekaapeissa ei varmaan koskaan voi olla liikaa leggareita. Ne menee mukavasti pieneen tilaankin, ja tietty kun tekevälle sattuu, niin niitä voi tahriintua päivänmittaan useampikin. Ne menee niin paidan, mekkojen kuin tunikoidenkin kanssa, ja miksei myös kerrospukeutumisessa housujen alla. Ovat siis monikäyttöiset. Ja kun hyvä kaava on saatu muokattua, niin niiden tekokin on nopsaa. Tällaiset pikasurautukset tein pirteän neon keltaisesta kankaasta kuopukselle (kangas aletrikoota Rauman Jättirätistä), samaan tyyliin kuin edellisessä postatuksessa.

(Isosisko on stailannut kuopuksen Pikku Myyksi. Ilman suurempaa näyttelyäkin on kyllä "idoli" tunnistettavissa..)

Lahkeita voi käyttää sekä taitettuina, että suorinakin. Pituutta on riittävästi, mutta ovat istuvat, eli eivät karkaa lahkeet kantapään alle. =)

Ompeluksia ja pikkuveljeä

Jotain on tullut ommeltuakin, vaikka alunperin ompeluksia varten pystytetty blogi onkin rönsyillyt viimeaikoina (ja pahasti), mutta se ei kuitenkaan haittaa, koska olen antanut blogilleni luvan aiheeseen kuin aiheeseen - ei ole kiellettyä aihetta (vielä ainakaan) olemassakaan, eli näillä mennään.

Kuopus käy nyt seurakunnan 3 vuotiaiden naperokerhossa, 1krt (=2h) /vk. Heillä oli pari viikkoa sitten kerhokuvaus, ja kaapista ei tuntunut löytyvän mitään kivaa vaatetta päälle, joten ei muuta kuin ompelukone laulamaan.

Mekko sovellus More Greystä (More Greytä on kokeiltu täällä ja täällä ), koko noin 104/110, leggarit sovellus tightseistä (tightsien eka kappale olikin täällä esitelty), koko noin 104, mutta pituutta reilusti enemmän, tein taas kääntölahkeet (ja koristetikkaukset, mitkä ei nyt huonoissa kuvissa erotu), niin menee pitkään.

Mekon ruskea puuvillavelour on Kestovaippakaupasta, pöksyjen kangas on löytö Rauman Jättirätistä (tuntuu ohuelta velourilta), maksoi huimat 1e/m. Applikoitu sydän on samasta kankaasta kuin pöksyt, ja koska se kaipasi jotain, niin löysin varastostani sattumalta sävyyn sopivia nappeja, ja sommittelin ne etumukseen. Niistä tuli kaivattu lisä. Mekkoon leikkasin hihoihin tarpeeksi pituutta, ja laitoin hihansuihin kuminauhat.

Jännityksellä odotamme kerhokuvia. Vähän pieniä kun nuo kuvattavat olivat, niin oli aika haasteellista kuulemma saada kaikki kuvaan, ja sitten vielä yksittäiskuvat (osasta, meidänkin typy halusi, jotta saadaan hänestäkin tilattua tarrakuvia, kun kerran isommistakin sellaiset on). Meidän jääräpää olikin sitten ryhmäkuvassa toisen kerhotädin sylissä, ja yksittäiskuvassa oli myös kerhotäti apuna, koska hän oli päättänyt istua selkä päin kuvaajaa.. Että saa nähdä, miten on kuvaaja onnistunut kuvaamaan. ;D

Ja aiheeseen pikkuveli, josta viimeksi oli juttua täällä . No, tuo "kolmonen" on siis pois pelistä, ja paraneminen (siitä) hyvässä vauhdissa, mutta sydänpussitulehdus se vaan jatkaa kierrettään. Taas on pikkuveli SatKs:ssa, kun jo liiankin tutuksi käyneet rintakivut ottivat vallan. Tällä kertaa kortisoniannostuskin oli vielä 12,5millissä, eli ei edes läheskään minimissä. Se tässä nyt huolestuttaakin, että tuo kortisonimäärän "alaraja" on kokoajan nousussa, ja kortisonista yritetään kuitenkin päästä kokonaan eroon. Reumalääke Trexan, jota otetaan kerran viikossa, ei ole (ainakaan vielä) tepsinyt, mutta sen kokeilua nyt jatketaan edelleen (ollut nyt 2kk kokeilussa, tarkoituksena on löytää joku lääke korvaamaan kortisoni), ja kortisoni annostusta taas vaihteeksi nostettiin 20milliin.

Taas oli joku lääkäri todennut, että ei oikein keksi enää muuta kuin koko sydänpussin poistamisen. Minusta tuo vaihtoehto kuullostaa jotenkin radikaalilta (/amatöörimäiseltä). Tuskin se sydänpussi tulehtuu ihan ilman mitään syytä, jokuhan sen aina aiheuttaa, mutta mikä (olen kuvitellut tällaiset probleemat lääkärien työksi, heidän työtehtäviin kuuluisi ratkoa tällaisia, mutta saatan olla väärässä..). Ja jos koko sydänpussia ei ole, niin mihin se tulehdus/neste sitten menee - kenties suoraan sydämeen(kö)?

Syyslomaa (vai hiihtolomaa?)

Taas on koettu yksi uusi kokemus.

(Tai mulle oli jopa jo toka kerta, oon joskus, ehkä just about muksujen ikäsenä, ollut kattoos yhden Lukon pelin.)

Koululaiset saivat koulun kautta liput jääkiekkomatsiin (to 25.10.2012 Lukko-KalPa), joten pakkohan se oli lähteä jäähallille seuraamaan peliä. Ykkös-kolmoset saivat kaikki halukkaat 2kpl istumapaikkoja, nelos-kutoset 2kpl seisomapaikkoja, ja meillä kun on kakkos ja kolmos luokkalaiset, niin saatiin oikein istumapaikat. Yleisöä oli mielestäni ihan kivasti, 3890.

Ehkä on sanomattakin selvää, että Lukkoa siellä kannatettiin. ;) Ja hyvinhän ottelu meni, koska lopputulos oli Lukolle 2-1. Hiukan meinas loppua kohtia hiki tulla, kun Lukon maalit tuli jo heti ekassa erässä, ja viimisessä erässä KalPa teki maalin, ja olinkin ihan varma, kun kolmatta erää oli enää 5min. jäljellä, et kohta KalPa tasottaa (hyvä oli yritys), mut onneks ei (en ois jaksanut enää istua jatkoaikaa). Ihan kiva muisto uskoakseni jäi muksuillekin, mut ehkä (toivottavasti) ei ala kuitenkaan tulla kinuamista seuraaviin peleihin.. En silti sano, ettei enää koskaan, mutta ettei nyt (läheskään) joka peliin. =)

Peli loppui klo 20.45, ja kun astuimme ulos hallista, tuli taivaalta hiukan jotain valkoisen tapaista märkää alas. Parin kymmenen kilometrin kotimatkan aikana sade vähitellen sakeni, ja kotona maassa olikin jo lunta sen verran, että muksut vielä klo 22 tekivät lumipalloja pihalla.

Meillä siis on nyt syysloma, mutta vois melkein jo sukset kaivaa esiin, ja pitääkin hiihtolomaa. ;D

Lunta on ihan mukavasti. Pallojen teko ei onnistu, mutta pulkkamäki onneksi löytyy nyt omasta takaa.

Liukurit ja pulkat ovat vielä vanhalla talolla, ja muksut sitten yrittikin keksiä laskuvälinettä ties mistä. Mm. tuollaisia irrallisia muovisia keinuistuimia löysivät, mutta eihän ne oikein "toimineet". Esikoinen raijasi jo jotain puulavaa (ekassa kuvassa), mutta siinä vaiheessa keksin, että jos kokeilisivat perinteistä muovipussia, ja sehän toimi. =)