Ompelen, ja teen käsilläni aina jos/kun saan siihen järjestettyä hiukan aikaa. Pääasiassa esittelen täällä ompeluksiani yms. tekeleitäni.
Sydäntä lähellä on myös mm. kirpputorit, sisustus, remontointi, arkipäivän askareet.. Eli aika laidasta laitaan aiheita, mitä milloinkin =)

torstai 18. lokakuuta 2012

Lääkäriin voi luottaa?

Heti alkuun varoitus herkimmille, tämä postatus sisältää ehkä joitain ällöttäviä kuvauksia leikkauksesta/leikkaus"haavasta" - elämä on.
Kerroin pannuhuone-olkkari postatuksen lopussa ( *klik* ), että pikkuveljellä on edessä leikkaus. No, hän pääsikin leikkaukseen nopsaan, ja nyt leikkauksesta on kulunut jo viikko. "Kolmonen" häntäluun seudulta on nyt poistettu, ja tilalla on hirvittävä aukko.
Ennen leikkausta kerrottiin, että jos löydös on pieni, eikä mitään märkivää löydy, niin laitetaan tikit, ja sairaslomaa 2 viikkoa, mutta jos sieltä löytyy jotain märkivää, niin ei laiteta tikkejä, ja tällöin saikkua tulisi 6vk. Löydös olikin oletettua kookkaampi (en nyt mene yksityiskohtiin, enkä varsinkaan kuviin, koska alkaisi itse kukin voimaan ehkä pahoin), tikkejä ei laitettu, ja tilalla on nyt ammottava onkalo. Päiväkirurginen toimenpiteen piti olla, mutta tuon kokoluokan leikkauksen jälkeen pitikin olla yö seurannassa.
Seuraavana päivänä leikkauksesta oli sitten jo kotiutus. Hoitaja toi paperit käteen, ja mitä olikaan lääkäri määrännyt sairaslomaa? VIIKKO sairaslomaa - siis kokonainen YKSI viikko! Kyllähän ny viikko saikkua melkein varmaan riittääki, jos seläs on nyrkin mentävä onkalo.. No, selvis sitten kun hän sitä ihmetteli, ja joutui ite ottaan asiasta selvän, et oli lääkäril käyny "pikku"moka, ja oli vahingossa laittanu lappuun väärän kuukauden! Voin vaan kuvitella, et kuinka monelle muulle on noin sattunut, ja lääkäriin vaan luottaen meneekin kuukauden liian aikasin töihin.
En tiedä oliko sama hajamielinen lääkäri (vai yhtä höperö kollegansa), ketä kirjoitti reseptit. Onkalon suojana on sellaista 45cm pitkää nauhaa, joka tuputellaan ihan sinne onkalon avoimille seinämille (näitä nauhoja menee sinne 2kpl kerralla, sen verran on alaa), ja sit siihen päälle lätkästään sellanen isompi lappu/laastari suojaks. Haluaako joku veikata yhden nauhan ja yhden laastarin hintaa? Minäpä kerron. Yksi nauhan pätkä maksaa n.17e (siis kpl, ja näitä menee 2kpl/pv), ja yksi laastari maksaa n.29e (ja siis näitä menee 1kpl/pv). Kela korvaa täydet pyöreät 0e (koska ei ole lääke, vaan tarvike) ! Onneksi on vakuutus, ja nyt sitten selvitelläänkin, että korvaako vakuutus nämä (pakkohan sen on?). Ilman vakuutusta harvalla olisi varaa moisiin summiin parantuakseen, ja se pistää kyllä miettimään, että näinkö täällä hyvinvointivaltiossamme Suomessa voi tosiaan olla?
Ja jotta hauskuus ei tähän vielä päättyisi, jos ei hinta herättänyt jo tarpeeksi hilpeyttä, niin arvatkaas kuinka paljon lääkäri on näitä resepteissään määrännyt? Kerta kaikkiaan niinkin runsaasti kuin kahden päivän tarpeet kerralla!? Eihän tällaisia reseptejä tarvitakaan kuin parisen kymmentä. Ja viikonloppuisin saa sitten lähteä metsästämään päivystävää apteekkia, koska lähiapteekki on auki vain ma-pe. Voitteko kuvitella, että ihan oikea ammattilainen olisi asialla? (Mistä voin varmistaa, ettei vaan olisi tääkin joku valelääkäri?)

No, jotain positiivistakin pitää löytää, joten ollaan tyytyväisiä, että paraneminen on hyvässä vauhdissa, eikä kipuja ole, joten ehkäpä leikkaava lääkäri oli hereillä työtänsä tehdessään (samoihin aikoihin kun sai lukea lööpeistä miten joku lekuri jossain oli sammunut/krapulassaan nukahtanut kesken leikkauksen).

Loppukevennykseksi kuva, jossa kuopus on sammahtanut kesken leffan:
(Jep, makkarissa, sängyssä, poppareita.. mut hei, oli viikonloppu (sentään).. leffa pyöri läppäriltä, esikoisen ja kakkosen (ei mahtuneet kuvaan) silmät sinne naulittuina, kolmonen koukussa täppäriin ja angry birds -peliin (päässäänkin popcornia..)

3 kommenttia:

  1. No voi huh huh! Pikkuveljen "seikkailut" taruakin ihmeellisemmässä sairaalamaailmassa senkun jatkuvat. Kyllä alkaisivat jo pikkuhiljaa vastoinkäymiset riittää hänenkin osaltaan. :/ Positiivista kuitenkin, että toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Ja toivotaan totisesti, että se vakuutus korvaa laastarit - eihän tuollaiseen voi kenelläkään olla varaa!

    (Jos minä olisin Pikkuveli, niin soittaisin ehkä varmuuden vuoksi kunnan terveyskeskuksen hoitovälinejakeluun ja varmistaisin, ettei noita laastareita nyt vaan saisi sieltä ilmaiseksi lääkärin määräyksellä. Ei ehkä saa, kun on noin "lyhytkestoinen" vaiva, mutta soittaisin varmaan silti, koska haluaisin kuulla sen "Ei"n noin kalliissa tapauksessa. :)

    Tsemppiä kaikille asianosaisille ja pikaista paranemista potilaalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sais nää sairaalaseikkailut jo jäädä historiaan. Onneks pikkuveljellä on asenne kohdallaan, eikä hän turhia murehdi (me läheiset hoidamme sen puolen), vaan elää tätä hetkeä, päivä kerrallan.

      Kiitos tosta vinkistä, pitääkin käskeä hänen kysäistä hoitovälinejakelusta laastareita, jos vaikka sitä kautta niitä sais - ei kysymällä ainakaan mitään menetä. =)

      Kiitos tsempeistä!

      Poista
    2. Kilautin äidillemme, ja hän oli juuri saanut vihdoin ja viimein selkoa tilanteeseen, ja oli neuvottu juurikin mainitsemaasi hoitovälinejakeluun! Tästä kun ei edes tiedä vielä, että miten pitkäaikainen on, mutta toivottavasti ei silti montaa kuukautta.. Kumma juttu, ettei ollut kellään tullut mieleenkään mainita tällaisestakaan mahdollisuudesta sairaalasta kotiutettaessa.

      Yksi "ammattilainen" (sukulainen) oli jo tokaissut, että eka viikko parantumisessa on juuri kriittisin, ja missään nimessä ei olis kotona saanut haavaa hoitaa, vaan hygieniasyistäkin (ammattitaitoisen) hoitajan olisi tullut se tehdä (pikkuveli kun on muutenkin nyt erittäin herkkä kaikille tulehduksille), ja kuulemma nyt on alkanut haava-alueen reuna punoittaa! (Ihmekös tuo, kun housujen vyötärö osuu siihen.) Sormet ja varpaat on nyt ristissä, että ei kuitenkaan kehittyisi mitään kunnon tulehdusta!

      Poista

Kiitos kommentistasi! =)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...