Alana VaKa

Jätin yrittäjyyden siinä toivossa et ainainen stressi työn jatkumisen epävarmuudesta helpottais. Kyllähän se helpottikin.. hetkellisesti. Ei nämä määräaikaisen työn 5kk pätkät oo kuitenkaan pitemmän pääl järin mieltä rauhoittavia. 🙄

Oon tottunu oleen tehokas. Niinku et aina pitäis vaan saada jotain aikaseks. Kalenterin pyrin pitämään mahdollisimman tyhjänä, mut en ikinä toimeton oo. Mieles on tuhat asiaa, mist kiireellisyysjärjestykses otan osan kerrallaan toteutettavaks. Nautin kun saan hoideltua asioita valmiiks, jotain näkyvää aikaseks. Tää työnhaku on nyt jotenkin niin tylsää, masentavaa, alentavaakin ajanhaaskausta, et ei meinaa pää kestää. Kun olis joku varmuus, niin miten paljolta säästyiskään iha vaa sil tiedol, et homma jatkuu. Vois keskittyy olemiseen, tekemiseen, suunnitteluun, toteutukseen, vapaasti hengittämiseen ihan toisel taval. Vaik kui pyrin positiivisuuteen, ni rajans kaikel. Joo, ain vois asiat olla huonomminki (näi ajatellen saa loivennettuu pettymyksen tunnet..). 😕

Avoimii paikkoi tupsahtelee tasaseen tahtiin kuntarekryyn, joten niit sivui olis vähä niinku pakko seurat päivittäin, ettei jää hakemat johonki mieluisaan paikkaan, menis mikää mahis sivu suun. Ain vaa harvemmin ja harvemmin on tarjol vakituisii työpaikkoi (VaKa). Tämä jos joku on semmost suurinta energiaa tuhlaavaa turhauttavaa ajanhaaskausta. Istua vapaapäivänä sisäl lamaantuneena selaamas mitä vois ol tarjol. 😔

Vapaa-ajal vois ennemmi ol iha omaa aikaa, aikaa läheisten kans, aikaa ladata akkuja, tyhjentää pää menneestä viikosta, nollata ajatukset jne.. eikä stressata koht "rentouttavan" viikonlopun jo loppumist ja aamust taas täydel tehol alottaa uus viikko, uutta intoa ja energiaa puhkuen. Kaikkensa saa ain antaa, joten itellekin jotain pientä helpotusta elämään sois. 🙏

Alkaa väkisin aika ajoin alanvaihtokin hiipiä mieleen, jos ei muuten saa elämään mitään "turvaa" tän jatkuvan epätietoisuuden tilalle. Vaakakupissa painaa viel raskaasti halu tehdä tätä itelle mieluista työtä, työtä mikä tuntuu omalle alalle ja itel luontevalle. 🫶

Sen verran osaan olla "itsekäs" (vai mitä tää nyt sit onkaan) et oon rajannu työnhakuni kävelymatkan päähän. Miksi? Siks et oon ennemmin vaikka autoton työtön kuin työssäkäyvä ketä joutuisi laittamaan pienestä palkastaan ison osan autoon ja auton käyttökuluihin. 🤷🏻‍♀️

Tällä alalla ei ois varaa menettää yhtään kunnollista työntekijää. Oikeesti hirvittää pienten lasten "laadukkaan varhaiskasvatuksen" toteutuminen tulevaisuudessa. 🥺

Tyttö sinä olet tähti

Pikkuveljeni esikoinen, suloinen tytär kastettiin tänään (tai siis eilen, kun kello näköjään kiirehtii eikä tunnit vuorokaudessa riitä.. 😅 ). 

Mulla oli ilo ja kunnia alkaa pienen prinsessan kummitädiksi. 🩷🙏

Mikä ihana syy ryhtyä käsitöihin ja askarteluun! 😃

Ihan ensin virkkasin hänelle pupurätin / unirievun. (Olen vastaavan tehnyt aiemminkin, se löytyy täältä *klik* .) Koukku nro 3, lanka Novita Tennessee. 

Koristelin varastoimastani kenkälaatikosta lahjapaketin.

Ylimmissä kuvissa näkyy lähtötilanne. 

Tää oli harvinaisen jykevä kenkälaatikko. Tulikin aikas kiva, ainakin omaan silmään. 😊 Toivottavasti tästä on iloa vielä jatkossakin, tyttösen säilytyslaatikkona.

Jostain eksyin sellaiselle fb sivulle kuin Emman korttikulma, ja sieltä bongasin niin ihanan idean (*klik*), että oli vaan pakko toteuttaa vastaava oma versio. Eli tällainen ristiäiskortti & korttiteline -yhdistelmä. Mielestäni aivan huippuidea!

Päällystin/koristelin kaikki 4 sivua (siis 2 "kantta", molemmin puolin), enkä tehnyt erikseen korttia vaan koko teline toimittaa myös kortin virkaa. Etusivulle jätin valkoisen "kyltin" tyhjäksi, jotta siihen saa lisättyä vauvan nimen. Rinkulat ovat avattavat, joten niihin saa näppärästi kerättyä kaikki ristiäiskortit yhteen nippuun säilöön. Saranarengas nimikkeellä löytyi Rauman askarteluohjauksesta (*klik*) nuo rinkulat, kuten myös nämä kovat "kannet" (en nyt muista mitä materiaalia, mutta jotain pahvista tukevampaa, mihin mattopuukko puri). Ja löytyi sieltä toki paljon muutakin kivaa. 😄

Laatikkoon sujahti myös kultasepänliikkeestä valokuvakehys, ja pienet sievät sukat+rusettipanta. 🎀

Ah niin ihana loma-aika

 Oon elämässäni oppinut varomaan sanojani. Mielensäpahoittajia kun vaanii joka nurkan takana. Mut kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen, niin myös mulla. Nytkään ei tosin oo pokkaa päivittää fiiliksiä fb/ig puolelle, mut onneks mulla on myös tää rakas jo vuosia vanha blogini. Usein päivitykset ajoittuu hyviin päiviin. Se on sitä "some-totuutta". Nyt haluun kirjoittaa ylös ajatuksiani, vaikka ihan vaan itelleni. Vaikka ei ookaan ihan paras päivä. Toivottavasti myöhemmin voisin palata muistelemaan näitä tunnelmia, ihan eri fiiliksissä, oliskin "maailma muuttunut". 😌

Koulujen loma-aika siis. Syysloma, täällä vk43. Jotkut aikuiset saa myös järkättyä itelleen lomapäivän/lomapäiviä. Lapsiperheissä enemmän rentouttavaa vai stressaavaa aikaa? Väitetään, et pieniin lapsiin kuluu rahaa. Totta varmasti, mut usein se on vanhemman oma valinta, vähemmälläkin pärjäis. Lasten kasvaessa kulut vasta kasvaakin. Vai löytyiskö syy nyt ihan sattumalta lasten kasvun kanssa samaan tahtiin osuvasta elämisen kallistumisesta? Huonoa tuuria vaan? 😖

Somea ei sais katella ollenkaan. ✋ Sen mukaan vois helposti tehdä yhteenvedon, et loma on yhtäkuin

-ulkomaanmatka

-laivaristeily

-kylpyläreissu

-shoppailukierros

-ravintoloissa nautiskelua

-leffateatteria/teatteria/musikaalia

-mitä tahansa, mihin vaaditaan rahaa. Paljon rahaa. Jokaiselle jotain.

Entä jos ei vaan ole varaa? Hyvänä päivänä mielikuvitus on todellakin rikkaus tekemisen suhteen, mut ei sillä esim. vatsaa täytetä, vaikka kuinka tuhtia annosta eteensä kuvittelee. Aina ei jaksa ajatella positiivisesti. Valitettavasti on huonojakin päiviä. Kamalaa sellanen tasapaksukin elämä olis, joten kai välillä on pohjallakin käytävä. 😕

En koe olevani köyhä, vaan eläväni rikasta elämää. Mulla on kaikki mitä mä tarviin elääkseni. Perhe ja koti. ❤ Silti mä tiedän miltä tuntuu olla rahallisesti köyhä. Raha ei tuo onnea, sen kaikki tietää. Kuten myös sen, että rahattomuus vaikeuttaa elämää. 😥 Väkisin. Vaikka kuinka yrittäis ajatella positiivisesti. Surettaa, itkettää, säälittää, vituttaa, harmittaa, ahdistaa, masentaa.. ei tietenkään itseni puolesta, vaan jälkikasvun, kun ei vaan pysty tarjoamaan yllätyksiä, elämyksiä, kokemuksia, ekstraa arkeen. Se riittämättömyyden tunne. 💔 Samalla somea selaten, katkeruuden ja kateuden tunteita vastaan taistellen, toisten hehkutuksia katsellen.. Ei sillä, etteikö jokainen olisi onnensa ansainnut, ja todellakin sen heille suon! 🙏 Jossain vaiheessa elämää sitä vaan väkisin pysähtyy miettimään, että voisiko elämä kohdella ihmisiä yhtään tasapuolisemmin. Mikäli on koko elämänsä ollut kaikissa uudistuksissa se väliinputoaja, joutunut kerta toisensa jälkeen kuulemaan miten nyt kohdalle sattuikin poikkeuksellisen huono tuuri, mitä ei koskaan ei ole muille tapahtunut, niin voisiko se tuuri jossain kohtaa elämää vielä muuttaa suuntaansa? 💫 Varmaan yhtä todennäköistä kuin lottovoitto. Mutta, ihmeitäkin tapahtuu, joten ikinä ei kannata menettää toivoa. 👀

Pakko viel loppuun mainita sekin huolestuttava seikka, et näin 2022 luvulla työssäkäyvän ihmisen palkka ei monestikaan riitä edes pakollisiin elämisen kuluihin! Mikäli siis elätettävänä on oman itsensä lisäksi vielä joku muukin (saati useampi). Jossain kohdassa mennään siis pahasti metsään. 😪

Vikaks viel kuva, mikä liittyy tapaukseen. Kirppisloosi. Toivotaan, et kauppa käy. Muutama kymppi lisää elämiseen. 🙏

#loma #synkkäpäivä #elämäon #kukajärjensäätääjatunteenmäärää

Tuparilahja

 Pikkuveljen perheelle tupaantulijaislahjaksi vessapaperirullakakku. 😁

Idea netin syövereistä.

Pohjana siis wc-paperirullista kasattu runko, minkä alle leikattu sopivan kokoinen pahvi. Lisäksi herkkuja, sekä tiskiharja, vitamiineja, ja Onnenhetkiä ekokaupasta bambuiset kestoliinat sekä kestopillit.

Rappusten riisunta

 Pitkästä aikaa vähän remppaa. Tai no, edes rempan alkua (lue: tuhotyöt tehty 😁).

Aika pitkä pinna oli, kun 10v (kyllä, kymmenen vuotta 😳) jaksettiin talloa urakalla sukkia rikki näissä rappusissa. Nyt se on ohi. Sukkien tuholaiset, ne viholliset ruuvit, on nyt poistettu. (Ja muistan taas arvostaa akkuporakoneen olemassaoloa. 🙏)

Kuvat on siis ennen, ja 180 ruuvin (+punaisen maton) poiston jälkeen.

Semmoset niistä nyt sit tuli. Toisaalta mulle nää rappuset kelpais ihan näinkin, mut ehkä niihin nyt jotain tarvis keksiä. Mut mitä? 🤔

Toinenkin kukkapaita

 Nyt olikin vähän joustamattomampi joustocollegekangas. Vähän osasinkin varautua, mutta hihoihin olis voinut leveyttä lisätä reilumminkin. No, päälle mahtui kuitenkin ja varmasti pääsee käyttöön.

Vieläkin on pari kukkakangasta odottelemassa sopivaa ompeluhetkeä, joten jatkoa on luvassa. 😊

Kukkapaita

 Piiiitkästä aikaa itselleni uutta vaatetta. Ja vieläpä itse ommeltuna. Piti tehdä lyhyempi paita, mutta päätin sittenkin käyttää koko kankaan, joten pituus määräytyi sen mukaan. Toki olisin voinut helmasta pätkäistä siivun pois, niin olisi saanut täyspitkät hihat, mutta kun aina kuitenkin nostan hihat näin, niin miks turhaan tekemään pidempiä hihoja.

Kangas fb kirppisryhmästä, joustocollegea. Olen tullut vanhaksi(?), koska kukkakuosi miellyttää. 😳

Käytössä kaapin kätköstä löytämäni joskus omalle kropalle muokkaamani kaava. (Epäilen Ehta-kaavan olleen lähtökohtana.)

Ysi ja nolla

Huikeeta. Mun mummu täytti eilen 90v(!), siis yhdeksänkymmentä vuotta, ja mä tein hänel huovutetut tossut. Rakkaudella. ❤

Tavoitekoko n.38 (pituus ennen pesua n.44cm, venytetty pesun jälkeen 36/37 "crocsin" päälle).

Langat Lankavalta, sandnes fritidsgarn, meleerattu vaalean harmaa (1042) ja vedenvihreä (7024). Puikot 8mm. 

Ovat varmaan vähän reilun malliset mummun jalkaan, mut takuulla silti lämmittävät. 💕

Myöhäinen joululahja itselleni

 Ketä on joskus hurahtanut johonkin, tietää, että siitä epämiellyttävästä vajaasta tunteesta ei pääse yli eikä ympäri ennen kuin on vienyt homman loppuun asti.

Nyt multa ei puutu mitään. 🤩🙏

Näitä Chiaogoo twist red lace pyöröpuikkoja on kehuttu ja ylistetty niin valtavasti, että odotukset on tosi korkealla, ja vahva luotto, että näillä ei voi kun onnistua. Tai ei ainakaan välineitä voi syyttää epäonnistumisesta. 🙊

Enhän mä edes tiedä, osaanko näitä käyttääkään, mut enää ei tarvi ravata kaupoissa metsästämässä milloin minkäkin kokoista puikkoa, vaan voin avata "työkalupakkini" ja valita sieltä sopivat. 😇

Olisin tilannut setin Suomesta, mikäli sellainen olisi ollut jossain saatavilla, mutta kun kaikki kotimaiset myivät ei oota, uskaltauduin tilaamaan ulkomailta. (Vaikka just jouluna sainkin pettyä, kun ulkomailta tilaamani kengät osoittautui perille viimein saavuttuaan kaulakoruksi.. 🙄) Sain suosituksen luotettavasta Saksalaisesta nettikaupasta, ja sieltä saapuikin reilussa viikossa paketti perille. Sain just mitä tilasin. Ja mikä parasta; säästöä n.100e verrattuna kotimaan hintoihin.🤷🏻‍♀️ Uskallan siis suositella muillekin Woolfie Yarn nettikauppaa ja näitä settejä löytyy täältä *klik* . (Nämä setit eivät sisällä 3mm puikkoja, joten ne päät tilasin lisäksi erikseen.)

Ainiin. Tilasin mä kotimaastakin jotain.. Pari epäonnistunutta huovutusta (ed. postauksen tumput ja tossut) riitti, ja metsästin takuuvarmaa lankaa, mistä jo taannoin ekalla yrittämällä sainkin onnistuneen lopputuloksen. Eli syytän lankaa epäonnistumisesta. Lankavalta löysin kattavan valikoiman etsimääni Sandnes fritidsgarn lankaa, ja täältä tilasin sitä *klik* . 

Se olikin nopea toimitus, siinä ei paria päivää kauemmin kestänyt. Niin herkullisia värejä, oli kyllä vaikea valita vaan "muutamat", olisin halunnut ehkä vaikka kaikkia. 😁

Aina ei voi onnistua

 Näin kivasti alkoi uusi vuosi. 🙄 Liekö enne koko vuodelle. 🤔👎

Elämäni ekat lämpimät huovutetut lapaset oli toiveissa. 

Tähän asti näytti vielä lupaavalta..

Mutta sitten tuli pesukoneen vuoro hoitaa hommansa..

Lopputulos; pieleen menneet huopuneet klömpit.

Ihan hetkeen en yritä uudestaan samaa projektia. 🤐

Lankana tummassa resorissa 7-veljestä (3,75mm puikot), punainen Novita Joki (8mm puikot).

Kohti seuraavia pettymyksiä siis! 🥱 Kyllä mä täältä viel nousen.. Kunhan ens vähän keräilen itteeni. 🤕

*Muoks*

Lisään tähän samaan postaukseen, kun en ilkeä uutta omaansa laittaa. 😒 Yritin tällä kertaa tossuja Novita Suomivillasta. Toinen melkein onnistui, mut ei kumminkaan, ja toinen huopui ihan ihmeellisesti krymppyyn. 😖👎

Ei kai auta kun huovuttaa ainoastaan takuuvarmasta langasta, mikä tuntuu olevan sandnes fritidsgarn.